Hyppää pääsisältöön

Kestävä tulevaisuus: Energiatehokkuus on haastava käsite

Blogi | 01.12.2021
Hiilijalanjälki, oikea mitoitus, käyttöasteet ja -kustannukset kulkevat yleensä hyvin paljon käsi kädessä energiatehokkuuden kanssa, jolloin esimerkiksi energiatehokkuuden sijaan voidaan hankinnoissa vertailla kustannuksia eri skenaarioilla elinkaaren ajalta.
""

Energiatehokkuutta käsitteenä voisi kuvailla pyrkimyksenä tietoisesti vähentää energiamäärää tai sen kokonaistehokkuutta, joka syntyy, kun ylläpidämme, käytämme tai hankimme palveluita tai tuotteita. Niin ikään, kun puramme tai hävitämme edellä mainittuja, tarvitsemme energiaa aina jossakin muodossa. Jossakin määrin energiatehokkuus on ymmärrettävissä objektiivisesti, mutta myös subjektiivisesti, koska tehokkuus ei ole aina absoluuttisesti osoitettavissa, vaan siihen liittyy myös olettamia, intressejä ja eettisiä näkökulmia.

Elinkaari otettava huomioon

Yksi on kuitenkin selvää: tehokkuus saavutetaan vain tarkastelemalla asiaa elinkaaren näkökulmasta. Usein energiatehokkuus sanana liitetään kiinteistöihin ja sähkölaitteisiin energiatehokkuuslukuina tai standardeina tai standardoimattomina mittaustietoina. Tämä näkökulma tarkastelee energiatehokkuutta usein vain erikseen mitatun arvon näkökulmasta. Toisaalta tietyissä kategorioissa nämä toimivat hyvinä lähtökohtina hahmottamaan haastetta.

On hyvä huomata, että hiilijalanjälki, oikea mitoitus, käyttöasteet ja -kustannukset kulkevat yleensä hyvin paljon käsi kädessä energiatehokkuuden kanssa, jolloin esimerkiksi energiatehokkuuden sijaan voidaankin hankinnoissa vertailla kustannuksia eri skenaarioilla elinkaaren ajalta.

Energiatehokkuuden hyödyt voivat olla moninaiset. Motivan mukaan yritykset ovat kertoneet hyötyjen löytyvän perinteisten olettamien ohella muun muassa työturvallisuudesta, työmotivaatiosta ja asiakastyytyväisyydestä. Kaikkia vaikutusmekanismeja emme välttämättä edes tunnista.

Hankintojen rooli osana ratkaisua

Mikä vaikutus hankinnoilla ja kilpailutuksilla sitten on energiatehokkuudessa? Tätä pitää lähetä tarkastelemaan niin ikään elinkaaren tai prosessin näkökulmasta. Hankinnan kilpailuttaminen on yksittäinen prosessin vaihe, jossa luodaan raamit käytönaikaiselle toiminnalle. Kilpailutuksessa voidaan asettaa ehtoja toimittajan soveltuvuudelle ja hankinnan kohteelle.

Ehtojen tulee lain mukaan aina liittyä olennaisesti itse hankintaan, jolloin on punnittava erityisesti hankinnan luonnetta ja arvoa sekä niiden suhdetta. Tämä periaate juontaa juurensa hankintalainsäädännön suhteellisuusperiaatteesta – pitää olla kohtuullinen. Tämä onkin yksi haaste hankinnoissa, joka ei näy koskaan sopimuksen käyttäjille, mutta olemassaolollaan se kuitenkin rajoittaa vaatimasta kohtuuttomuuksia.

Hankinnan laajuus vaikuttaa siihen, mitä ehtoja voimme asettaa. Pieni hankintayksikkö ei saa kovilla vaatimuksilla lainkaan tarjouksia, mutta yhteishankintayksikkö on eri asemassa. Hankintalaki itsessään jopa velvoittaa yksiköitä huomioimaan ympäristönäkökulmat lain tavoitteissa. Uskaltaisin väittää, että kohtuullisuus löytyykin ketjuajattelun kautta, jossa me olemme toimittajan ja muiden sidosryhmien kanssa yhdessä vastuussa kokonaisuudesta.

Tämän selostuksen kautta päästäänkin kriteerien käyttämiseen hankinnoissa. Kriteerien käytössä on se etu, että eri laskentamalleja tehokkuudesta on jo olemassa. Alle on koottu esimerkkejä kilpailutuksessa hyödynnettävistä energiatehokkuusnäkökulmista ja ajattelutavasta:

Elintarvikkeet

Suurin osa ruoan synnyttämästä energiatarpeesta syntyy elintarviketeollisuuden alkutuotannossa ja valmistuksessa, jossain määrin myös kuljetuksessa. Kun lähdemme kilpailuttamaan tuotteita voimme vaikuttaa itse kilpailutuksella vain välillisesti. Silloin pitää miettiä, mitkä ovat kulutuksen ulkopuoliset vaikuttimet. Isossa sopimuksessa voidaan jopa vaatia energiatehokkuussopimukseen sitoutumista.

Käytännönläheisempiä tapoja on varmistaa EU:ssa ja kotimaassa tuotettujen tuotteiden osuus, asettaa ehtoja toimittajan kestävän kehityksen eri prosesseihin ja ohjeistoon, kuten kierrätykseen, hävikin hallintaan, pakkaamiseen ja kuljetuksiin). Ekstrana voisimme lisätä ajankohtaiset koulutukset käyttäjille, jossa kerrotaan esimerkiksi tarjonnassa olevien vaihtoehtoisten proteiinilähteiden hyödyntämisestä.

Sähkölaitteet

Uusituissa ekosuunnitteluasetuksissa otetaan huomioon kiertotalous ja asetetaan vaatimuksia muun muassa laitteiden korjattavuudelle sekä varaosien ja ohjelmistopäivitysten saatavuudelle. Voimme siis hakea energiatehokkuusluvun lisäksi pitkää käyttöikää takuiden, huollettavuuden ja varaosien saatavuuden kautta sekä erilaisilla älykkäillä ominaisuuksilla kuten lämpöenergian talteenotolla. Lähtökohtana on oikea mitoitus tarpeeseen. Näistä voidaan sopivat alkutiedot antamalla laskea käyttökustannuksia, jossa energiatehokkuus tulee huomioiduksi taustalla.

Voimme lisäksi asettaa vaatimuksia, että laitteen tulee keskustella yleisimpien automaatiojärjestelmien kanssa. Kokonaistehokkuuden toteutuminen varmistetaan käyttökoulutuksissa sekä liittämällä laitteistot tekoälyä hyödyntäviin järjestelmiin.

Urakoiden kilpailuttaminen

Urakoissa energiatehokkuuden taso laaditaan jo ennen urakkaa. Urakoissa urakkaohjelma ja tilankäyttösuunnitelmat määrittävät lopullisen tehokkuuden, jossa urakoitsija vastaa työsuorituksesta ja materiaalien hankinnasta asetettujen tavoitteiden mukaan. Tällöin onkin ollut oleellista kilpailuttaa asiantuntijapalvelut, joiden osaamisalaan kuuluu muun muassa käyttäjien tukeminen mitoituksessa ja tarvesuunnittelussa, muuntojoustavuuden ja alkuperäisrakenteiden huomiointi, energiatehokkuus ja elinkaarilaskennat.

Hyvä lisä on myös, että palvelutarjontaan kuuluu työmaavalvonta. Varsinaisten urakoiden osalta tehtäväksi jääkin velvoittaa urakoitsija toimimaan kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti, huolehtimaan kierrätyksestä ja hävikistä sekä raportoimaan näistä.

Entä jos?

Julkiset hankinnat mahdollistavat erilaisten menetelmien käytön kilpailutuksissa. Yksi tällainen on neuvottelumenettely. Siinä yhtenä ydinajatuksena on lähteä kilpailuttamaan ongelmanratkaisun kautta. Meillä on siis haaste, johon haemme erilaisia ratkaisuja (yleensä innovatiivisia) neuvottelukierrosten kautta, jossa kumuloituu viisaus, jalostuvat tarpeet ja prosessit muotoutuvat kokonaisuutta palvelevaksi. Entä jos energiatehokkuus voisi olla ratkaistava ongelma, ja tällainen menettely lähtisikin ratkaisemaan isoa ongelmaa, kunhan ensin asetamme tavoitteet?

Ajankohtaista

Omnian kiinteistöissä ja kiinteistön datasta on tämän syksyn aikana tehty energiatehokkuusselvitystä, jossa tarkastellaan jo tehtyjä toimenpiteitä sekä laaditaan esitys parannustoimenpiteistä. Selvityksen perusteella on tarkoituksena toteuttaa lisätoimenpiteitä jo ensi vuonna toteutettavaksi.

Takaisin ylös

Lisätietoja antaa

Tagit:
Kehittäminen Omniassa
Kehittäminen
Kestävä kehitys
Vastuullisuus