Sirkka Wiman oli valmistunut vuotta aiemmin opettajakoulusta, kun hän vuonna 1989 haki lehtorin ja osastonjohtajan paikkaa Espoon sosiaalialan oppilaitoksesta eli ESOsta. Silloin alkoi Wimanin pitkä ura Omniassa.
”En oikein enää edes muista, mitä kaikkia nimikkeitä minulla on ollut”, Wiman naurahtaa.
Ennen opettajaksi kouluttautumista Wiman työskenteli erityishuollossa ja tiesi hyvin, millaisessa murroksessa sosiaali- ja terveysalan koulutus Suomessa oli.
”Koko kenttä oli muutoksessa. Kehitettiin avohuollon palveluita ja purettiin suuria laitoksia”, Wiman muistelee.
Vuonna 1994 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutukset yhdistettiin ja syntyi Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos eli ETSO.
Yhdeksänkymmentäluvulla ajan henki oli siirtyä yksittäisistä oppilaitoksista suurempiin kokonaisuuksiin. Vuonna -94 sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutukset yhdistettiin ja syntyi Espoon terveys- ja sosiaalialan oppilaitos eli ETSO. Myöhemmin kokonaisuuteen liitettiin myös hius- ja kauneudenhoitoalan koulutus.
Yhdistymistä vauhditti vuonna 1993 säädetty lähihoitajan tutkinto, jossa tarvitaan vahvaa osaamista sekä terveydenhuollosta, että sosiaalialalta. Omnia oli muutoksessa edelläkävijä ja muu pääkaupunkiseutu seurasi perässä. Wimanista tuli ETSOn koulutusjohtaja.
”Olen aina pitänyt työssäni kiinnostavana sitä, että kun yhteiskunnassa tapahtuu isoja rakenteellisia muutoksia, on mahdollista miettiä, kuinka se heijastuu koulutukseen. Oli iso muutos laittaa sosiaali- ja terveysalan koulutus yhteen”, Wiman muistelee.
Omnian aikuisopiston rehtorina
2000-luvun alussa koulutuspoliittinen linja oli kehittää oppilaitoksia niin, että monipuolinen ja laaja tarjonta mahdollistaisi riittävän valinnanvaran asiakkaalle. Tutkintoaikoja ryhdyttiin lyhentämään näyttötutkinnoilla ja osaamisen henkilökohtaistamisella.
Vuonna 2006 perustettiin Omnian aikuisopisto, jonka rehtori Sirkka Wimanista tuli.
”Se oli monialainen aikuisopisto. Jo silloin oli kokeiluja siitä, että otetaan opiskelijoita erilaisilla valmiuksilla. Halusimme myös vastata työelämän tarpeisiin.”
Omnian aikuisopistossa oli myös erillisohjelmia vieraskielisille.
”Se on ollut hyvää pohjaa esimerkiksi Osaamiskeskukselle ja muille palveluille, joihin voimme ottaa asiakkaita monilla eri taustoilla”, Wiman summaa.
Sirkka Wiman kesällä 2010 Lehtimäentien D-talon rappusilla.
Yhteiskunnan muutoksiin on vastattu yhteistyössä kehittäen
Sirkka Wimanille työn mielekkyys syntyy sen tärkeydestä. Työuralla toistuvat samat tarpeet, joihin tänäkin päivänä Omniassa vastataan.
”Olemme olleet mukana isoissa yhteiskunnallisissa muutoksissa, mutta samalla on ollut läsnä näkökulma yksittäisestä ihmisestä. Kuinka voimme tarjota parhaan mahdollisen ja oikea-aikaisen palvelun”, Wiman toteaa.
Esimerkiksi Espoon kaupungin kanssa ideoidussa sote-alan kymppiluokassa on samaa nykyisen TUVA-koulutuksen kanssa.
Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan koulutuksiin oli aiemmin 17 vuoden ikäraja. Kymppiluokan avulla vältettiin peruskoulun jälkeinen välivuosi. Se oli myös nuorelle hyvä mahdollisuus ottaa selvää, onko sote-ala itselle sopiva.
”Teimme tämän yhteistyössä Suvelan koulun kanssa. Siellä oli puolet koulutuksesta perusasioita ja meillä sitten puolet sosiaalialan opetusta. Kymppiluokka syntyi, kun tahtotila oli sama”, Wiman muistelee.
Aikuisopiston rehtorina Wiman toimi vuoteen 2017 saakka, jolloin perustettiin Elinvoima- ja työllisyyspalveluiden yksikkö. Aluksi hän oli toimialarehtori, mutta myöhemmin titteli muuttui palvelujohtajaksi.
Sirkka Wiman kesällä 2014 Omnian Venlan päivässä Finnsissä. Kuva: Olli Häkämies
Kansainvälisestä toiminnasta tärkeää pääomaa
Omniassa kansainvälinen yhteistyö on aktiivista. Sirkka Wimanin mukaan tämä on tärkeää, sillä haasteet, joita Suomessa ratkaistaan ovat globaaleja.
”Suomi on noussut vauraaksi ja hyvinvoivaksi yhteiskunnaksi paljon koulutuksen ja osaamisen avulla. Olemme usein kuitenkin sokeita sille, että osaamisella voi olla eri painoalueita. Tämä avautuu, kun teemme kansainvälistä yhteistyötä”, Wiman pohtii.
Kotikansainvälistymisen Wiman näkee erittäin tärkeänä jo pelkästään Espoon seudun väestörakenteen vuoksi.
”Kun mietin Omnian asiakkaita ja oppijoita, on työelämä nykyään todella monimuotoinen. On valtava osaamispääoma, että jo opiskeluaikana on ollut sellaisessa yhteisössä, jossa on tullut kohtaamisia erilaisten ihmisten kanssa.”
Yksi monista hankkeista, joissa Wiman oli mukana, oli OPH:n rahoittama Hanako-verkosto, joka oli toiminnassa kymmenen vuoden ajan. Omnian vetämässä hankkeessa oli aluksi Japanista mukana vanhusten hoivaa ja varhaiskasvatusta tarjoava yritys työelämän edustajana. Verkosto kasvoi nopeasti ja liikkuvuus oli suurta. Mukaan tuli oppilaitoksia ja yrityksiä molemmissa maissa.
”Suomesta liikkui sekä asiantuntijoita että oppijoita Japaniin ja Japanista myös Suomeen. Verkostossa oli hienoa se, että aina kun tuli uusia toimijoita mukaan ei mietitty verkoston kokoa vaan laatua. Kaikki halusivat, että toiminnalla oli vaikuttavuutta.”
Vaikka rahoitus ja virallinen toiminta on päättynyt, pitää verkosto edelleen yhteyttä.
Rohkeat avaukset kantavat
Vuosien varrelta Wiman haluaa nostaa esille erityisesti ihmisten välisen vuorovaikutuksen.
”Vaikka arki ei olekaan aina mennyt heti yhteisymmärryksessä, on ollut perusluottamus ja ammattiosaaminen. On voitu kehittää ja nostaa esille vaikeitakin kysymyksiä ja lähdetty ratkomaan niitä yhdessä”, Wiman summaa.
Omnian roolin Wiman näkee tulevaisuudessa tärkeänä. Uusi strategia pitää Omnian käynnissä.
”Siinä on kunnianhimoa. Se lähtee elämään ja vahvistaa sitä, mitä olemme nyt. Omnia on ottanut useissa kohdin rohkeita avauksia ja ne ovat kantaneet.”
Työn monipuolisuus sekä mahdollisuudet kehittyä ja kehittää pitivät Wimanin Omniassa eläkepäiviin saakka.
”Olen viihtynyt ja saanut kehittyä ja kehittää. Uskon, että siinä on se voima”, Wiman summaa.
Teksti: Milla Granlund
Työtä ja tulevaisuutta
Tämä artikkeli on osa Työtä ja tulevaisuutta -blogisarjaa.