Maarit Ojaluoma on töissä Palvelukeskus Helsingissä, joka on Helsingin kaupungin omistama liikelaitos. Se tuottaa ruoka- ja puhtaanapitopalveluita esimerkiksi Helsingin kaupungin kouluihin, päiväkoteihin, kotihoitoon, asumisyksiköihin sekä sairaaloihin. Toimipaikkoja on yhteensä noin 500.
Ojaluoma työskentelee suunnittelijana tiimissä, jonka tehtävänä on kehittää palveluita ja toimintatapoja.
Ojaluoma osallistui Kunta-alan palvelujen kehittämisen koulutukseen, jossa suoritetaan liiketoiminnan ammattitutkinnon osa Asiakaskokemuksen kehittäminen ja palvelumuotoilu. Opinnot suoritetaan oppisopimuskoulutuksena omaa työtä kehittäen.
”Kun tämän pystyy linkittämään omaan työhön, ei opiskeluun tarvitse käyttää vapaa-aikaa. Helposti vapaa-ajalla opiskellessa muut asiat menevät edelle. Mahdollisuus kehittää omaa työtä oli kuitenkin suurin syy hakea mukaan”, Ojaluoma kertoo.
Palvelumuotoilun ajattelutapa mukana kehitystyössä
Palvelumuotoilu oli tullut Ojaluomalle jonkin verran tutuksi kollegoiden suorittamien koulutusten kautta, mutta varsinaista kokemusta hänellä ei palvelumuotoilusta ollut.
”Ajatusmaailma palvelumuotoilun ympärillä oli uutta ja se, kuinka isosta prosessista on kyse”, Ojaluoma toteaa.
Ojaluoman työssä asiakastyö linkittyy tällä hetkellä sisäisiin asiakkaisiin, kuten kollegoihin, kentän henkilökuntaan ja johtoon.
”Olen tuonut koulutuksen jälkeen työpaikalla esille sitä, että meidän pitää huomioida paremmin sisäiset asiakkaat, jotka ovat yhtä tärkeitä kuin ulkoisetkin”, Ojaluoma toteaa.
Ojaluoman työ on usein kiireistä ja projektit pitää viedä maaliin nopealla aikataululla. Palvelumuotoilun koko prosessille ei aina ole aikaa, mutta Ojaluoman mukaan toimintamallissa on paljon sellaista, mitä hän pystyy työssään hyödyntämään.
”Pieniä osa-alueita kannattaa ottaa mukaan kehitystyöhön”, Ojaluoma toteaa.
Lennokkaita ideoita laatikon ulkopuolelta
Ojaluoman työpaikalla ollaan ottamassa käyttöön uutta järjestelmää ruokalistasuunnitteluun. Kyseessä on usean vuoden mittainen projekti. Ojaluoman opintoihin kuulunut kehittämistyö löytyi uuden järjestelmän käyttöönotosta.
Uudella järjestelmällä pyritään muuttamaan vanhoja, kankeita toimintatapoja. Tavoitteena on tehdä työn teosta ketterämpää ja sitä kautta vapauttaa työtunteja muuhun työhön.
Kehittämistyössään Ojaluoma selvitti palvelumuotoilun keinoin yhdessä kollegoidensa kanssa, miksi työtavat ovat sellaiset kuin ovat ja mitä muutoksia voitaisiin tehdä.
”Olen itsekin tehnyt ruokalistasuunnittelua ja minulla on vahva teoriatieto taustalla. Huomasin, että tämä voi olla yksi palvelumuotoilun haaste. Kokemus alkoi rajaamaan lennokkaita kehitysehdotuksia”, Ojaluoma toteaa.
”Sen myötä toin työyhteisössä esille, että projekteihin kannattaa ottaa mukaan myös sellaisia ihmisiä, jotka eivät aihetta tunne.”
Uuden järjestelmän käyttöönotto on vielä kesken, eikä kehittämistyön aikana esille nousseita muutosehdotuksia ole otettu käyttöön. Palvelumuotoilun vaikutus kuitenkin näkyy jo nyt, sillä prosessissa mukana olleiden ajattelutapa on muuttunut.
Yhdessä kehittäminen lisää työhyvinvointia
Ojaluoma suosittelee Kunta-alan palvelujen kehittämisen koulutusta kaikille, jotka tekevät kehittämistyötä asiakkaiden kanssa. Ojaluoma myös kannustaa pohtimaan syvällisemmin omaa roolia suhteessa asiakkaisiin.
”Haluaisin vielä korostaa sisäisten asiakkaiden merkitystä, jotka unohtuvat helposti. Saattaa ajatella, ettei tee asiakastyötä, vaikka tekeekin”, Ojaluoma toteaa.
Ojaluoma ajattelee, että yhdessä kehittäminen auttaa työssä jaksamisessa.
”Jo pienillä asiakasta kuuntelevilla kehitystoimilla saadaan hyvinvointia aikaiseksi”, Ojaluoma toteaa.
Työtä ja tulevaisuutta
Tämä teksti on julkaistu osana Työtä ja tulevaisuutta -juttusarjaa.