Nuorten työpajojen kielituki lisää rohkeutta, osallisuutta ja valmiuksia työelämään

Omnian Nuorten työpajoilla vieraskielisten nuorten kielitukea on vahvistettu viime vuosina järjestelmällisesti. Tarve on ollut selvä: monella nuorella on halu siirtyä kohti työelämää tai koulutusta, mutta suomen kielen perustaidot eivät vielä riitä siihen. Tätä tarvetta varten on luotu Kielipaja sekä vieraskielisten tuen ohjauksen malli, joka tukee nuorta kaikissa työpajaympäristöissä.

Kielipaja on oma työpajansa, jonka ohjauksesta vastaa työpajaohjaaja Doaa Kamil. Kielipajalle ohjautuvat A1–A2-tasoiset nuoret, jotka tarvitsevat rauhallisen ja ohjatun tilan harjoitella suomen kieltä ennen siirtymistä ammatilliselle työpajalle tai muihin jatkopolkuihin.

Nuorten työpajoille hakevan nuoren kielitaitotasoa ei testata virallisesti, mutta arvio tehdään aloitushaastattelussa. 

“Haastattelussa näkee, onko kielitaito riittävä. Jos nuori ei pysty vastaamaan peruskysymyksiin ilman englantiin siirtymistä, meillä ohjauksen mahdollisuudet jäävät liian rajallisiksi”, yksilövalmentaja Annette Mäntyharju kuvaa käytännön rajanvetoa.

Kielipaja tarjoaa tilan harjoitella yksilöllisesti ja käytännön kautta

Kielipajalla harjoitellaan suomen kieltä arjen vuorovaikutuksessa, pienissä tehtävissä ja ryhmäkeskusteluissa. Keskeistä osaamisen kehittymiselle on yksilöllisyys. 

“Nuorilla on erilaisia tarpeita. Ensin tutustun nuoreen ja sen perusteella mietin, mitä voimme harjoitella. Jokaiselle tehdään yksilöllinen suunnitelma”, Kamil kuvaa.

Harjoittelussa hyödynnetään selkokieltä, visuaalisia tukimateriaaleja ja paljon vuorovaikutusta. Toiminta ei ole oppilaitosmaista opetusta, vaan kielen käyttämistä käytännön tilanteissa. Myös digitaitojen kehittäminen on tärkeää. Nuoret osaavat usein kyllä käyttää digilaitteita, mutta työelämän digitaidot vaativat vahvistamista.

“Jos nuori ei osaa käyttää esimerkiksi sähköpostia, se hidastaa kaikkea. Siksi harjoittelemme myös perusdigitaitoja”, Kamil toteaa.

Kielipajassa nuori voi olla 2–6 kuukautta. Useampi nuori hyötyy pidemmästä jaksosta, jolloin kielen harjoittelu ja suunta jatkopolulle ehtivät kehittyä rinnakkain.

Työelämän sanasto kehittyy ammatillisilla työpajoilla

Kielipajan lisäksi vieraskielisiä nuoria tukee vieraskielisten tuen ohjaaja Abdi Cisman, jonka työ ulottuu kaikille ammatillisille työpajoille.

“Kiertelen ammatillisilla pajoilla ja autan vieraskielisiä nuoria arjen kielitilanteissa ja ammattisanaston kanssa. Tuotan työpajaohjaajille selkokielisiä materiaaleja ja olen tarvittaessa tukena ohjaustilanteissa”, Cisman kuvaa työtään.

Kamil, Cisman ja Mäntyharju ovat työssään havainneet, että kielen oppiminen on tehokkainta silloin, kun se liittyy konkreettisiin tehtäviin ja ympäristöihin. Cisman vetää myös keskusteluryhmiä, joissa harjoitellaan arjen kielenkäyttöä ja vuorovaikutustaitoja. 

“Ryhmätilanteissa harjoittelemme esimerkiksi puhumista työelämän tilanteissa. Vahvistan nuorten osallisuutta ja kysyn jokaiselta, miltä keskustelu tuntui ja mitä he toivovat seuraavalle kerralle”, Cisman kertoo.

Vieraskielisten tuki ei siis ole vain kielen harjoittelemista, vaan laajempi osa työpajojen arkea: kohtaamista, viestinnän tukemista, kulttuurisia taitoja ja itseluottamuksen vahvistamista. Pienetkin edistysaskeleet ovat merkityksellisiä.

“Kun nuori huomaa pystyvänsä käymään pidemmän keskustelun suomeksi kuin aiemmin, se on iso askel”, Mäntyharju kuvailee.

Yksilövalmentaja kulkee rinnalla ja varmistaa oikean polun

Mäntyharju vastaa yksilövalmentajana nuorten rekrytoinnista ja jatkopoluista. Hän kohtaa nuoren ensimmäisenä ja tarkastelee, mihin työpajalle nuori sopii ja mikä olisi tarkoituksenmukainen etenemistapa.

“Osa nuorista tarvitsee Kielipajan koko puolen vuoden jakson. Silloin ehtii kehittyä sekä kielitaito että ajatus omasta suunnasta. Samalla seuraamme yhdessä, miten nuori pärjää ja onko paikka oikea”, Mäntyharju kuvaa.

Nuorten työpajojen työntekijöiden viikoittaiset yhteistapaamiset varmistavat, että tiedonkulku toimii ja jokaisen nuoren tilannetta tarkastellaan moniammatillisesti.

Riittävä tieto nuoren tilanteesta on tärkeää ohjautumisen kannalta

Kielipaja soveltuu nuorille, jotka pystyvät osallistumaan suomenkieliseen ohjaukseen ja harjoitteluun. Koska kyseessä ei ole pedagoginen kielikoulutus, on tärkeää arvioida, että nuorella on riittävät valmiudet hyötyä työpajojen toiminnasta. Jos nuoren suomen kielen taito on täysin alkeistasoa (alle A1), tarvitaan ensin pedagogista kielikoulutusta. Myös oppimisen, toimintakyvyn tai psyykkisen hyvinvoinnin haasteet voivat olla este työpajatoimintaan osallistumiseen. Nämä eivät kuitenkaan automaattisesti tarkoita, ettei työpaja sopisi nuorelle. 

“On tärkeää, että saamme tiedon mahdollisista erityistarpeista etukäteen, jotta nuori ei joudu pompoteltavaksi palvelusta toiseen”, Mäntyharju toteaa.

Kielipajan ja vieraskielisten tuen tavoitteena ei ole vain vahvistaa suomen kieltä, vaan rakentaa nuorelle realistinen ja turvallinen polku eteenpäin. Kun kielitaito vahvistuu, nuoren oma toimijuus kasvaa. Moniammatillisen tuen avulla siirtymä seuraavaan vaiheeseen on selkeämpi.
Kun nuori tulee nähdyksi ja kuulluksi, rohkeus käyttää suomea kasvaa askel askeleelta.