Ammattiosaaminen on suomalaisen työelämän ja talouden perusta. Työministeri Marttinen toi terveisiä matkoiltaan ympäri Suomen: erityisesti epävarmassa taloustilanteessa osaamisen merkitys korostuu entisestään.
”Suomalaiset yritykset nojaavat korkeatasoiseen ammatilliseen osaamiseen. Suomalainen menestys perustuu hyvin vahvasti siihen, että meillä on ammattiosaajia ja korkeasti koulutettuja työntekijöitä kaikilla eri toimialoilla. Meillä on hienoja työpaikkoja ja yrityksiä, mutta työpaikat eivät ole mitään ilman osaavia työntekijöitä”, Marttinen painotti.
Ensimmäiset työkokemukset kullan arvoisia
Uudenmaan kansanedustajat Saara Hyrkkö, Antti Kaikkonen, Pia Lohikoski ja Helena Marttila jakoivat kasvavan huolen nuorisotyöttömyydestä. Vaikealla tilanteella on laajoja vaikutuksia sekä yhteiskunnallisesti että inhimillisestä näkökulmasta.
”Nuorisotyöttömyys on kasvanut ja pitkittyy, tästä tarvitaan nyt lisää keskustelua. On erityisen huono tilanne, mikäli nuori ei pääse työhön kiinni. Nuorten työllistymisseteli on hyvä avaus, mutta määrä on alhainen siihen nähden, miten vaikea tilanne on”, Kaikkonen totesi.
Rakennusalan elvyttäminen nostettiin esiin yhtenä ratkaisuna, sillä alan haasteet heijastuvat useille aloille. Hyrkkö ehdotti myös helpotuksia yrityksen ensimmäisen työntekijän palkkaamiseen ja työttömyysturvan suoja-osan palauttamista.
Keskustelijat vetosivat, että yritykset, kunnat ja muut työnantajat kävisivät vielä läpi mahdollisuudet lisätä kesätyöpaikkojen tarjontaa.
”Kesätyö ovat aivan keskeinen mahdollisuus saada se ensimmäinen työpaikka, joka on nuorelle avaintekijä tulevaisuuden työllistymisen kannalta”, erityisesti Lohikoski ja Kakkonen painottivat.
Aamupäivän keskusteluun osallistuvat Uudenmaan kansanedustajista Saara Hyrkkö, Antti Kaikkonen, Pia Lohikoski ja Helena Marttila sekä Omnian johtava rehtori Maija Aaltola.
Onko osaaminen riittävää yritysten tarpeisiin?
Elinkeinoelämän selvitysten mukaan yritykset ovat kohtuullisen tyytyväisiä ammattiin opiskelleiden osaamiseen, mutta osassa pk-yrityksiä koetaan tason laskeneen. Samalla osaamisen rima on noussut, kun monissa tehtävissä tarvitaan erikoistunutta, syvää osaamista.
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestön Jarkko Eloranta totesi, että yritysten näkökulmasta mistään suuremmasta osaamiskriisistä ei ole kysymys, vaikka teema yrityksissä puhuttaakin.
”Kuitenkin pienemmissä yrityksissä olisi toive, että saataisiin valmiita, tehtäviin hyvin kykeneviä ammattiosaajia. Isommilla yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia perehdyttää ja myös lisätä täydennyskoulutusta työpaikalla”, hän sanoo.
Kouluopetuksen vähyys ja lyhyet koulupäivät huolettivat monia: saavatko nuoret riittävän vahvan osaamisen ennen siirtymistään työpaikoille?
”Saamme opiskelijoilta jatkuvasti palautetta siitä, että he kokevat riittämättömyyttä suhteessa työelämän odotuksiin. Opiskelijat tarvitsevat ennen työpaikoille siirtymistään riittävästi opetusta, hyvät perustaidot, itseluottamusta ja kokemuksen, että he ovat valmiita työhön”, Sakki ry:n Kaisla Kanerva muistutti.
Iltapäivän keskustelutilaisuuteen osallistuivat Matias Marttinen, työministeri, Jarkko Eloranta, toimitusjohtaja, SAK, Mirja Hannula, johtava asiantuntija, EK Else-Mai Kirvesniemi, puheenjohtaja, STTK, Juho Romakkaniemi, toimitusjohtaja, Keskuskauppakamari, Kaisla Kanerva, puheenjohtaja, Sakki ry, Elif Manilaci, puheenjohtaja, Osku ry sekä Harri Jaskari, johtaja, Suomen Yrittäjät ry
Konkreettisia keinoja osuvan osaamisen lisäämiseksi
Keskusteluissa nostettiin esiin monia konkreettisia, tuttuja ja uudempia, keinoja lisätä ja syventää osaamista. Tulevaisuuttaan suunnittelevia ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia on hyvä kannustaa jatko-opintoihin.
”Ammatillinen osaaminen ja työelämäkokemus antavat todella vahvan pohjan jatkaa opintoja esimerkiksi ammattikorkeakouluun”, muistutti Osku ry:n Elif Manilaci.
Vuoden 2025 Ammattiosaamisen lähettiläänä palkittu, Elinkeinoelämän keskusliiton Mirja Hannula muistutti ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista sekä paikallisista tutkinnon osista, joita voi hyödyntää syvissä osaamistarpeissa.
”Tiivistä vuoropuhelua työnantajien ja koulutuksenjärjestäjien välillä tarvitaan, että näitä voidaan tehokkaasti hyödyntää työpaikoilla”, Hannula sanoi.
Myös Keskuskauppakamarin Juha Romakkaniemi peräänkuulutti viestintää ja vuoropuhelua. Hän ilahtui uudesta, alueen tarpeisiin kehitetystä datakeskusosaajan tutkinnonosasta, joka on syntynyt Omnian, Luksian ja Microsoftin yhteistyönä.
”Tietävätkö työnantajat, että tällaisia täsmäkoulutuksia on mahdollista tehdä? Tätä keskustelua täytyy ehdottomasti pitää yllä”, hän painotti.
Marttinen haastoi myös työnantajia aktiivisuuteen.
”Olen kehottanut monia yrityksiä ottamaan itse rohkeasti yhteyttä koulutuksenjärjestäjiin. Työpaikoilla voidaan vaikuttaa siihen, että koulutus vastaa nimenomaan alueen tarpeisiin.”
Tuore toiminnanohjauskokeilu tuo mahdollisuuksia osaamisen vahvistamiseen paikallisesti ja alueellisesti.
”Voimme nyt Omniassa järjestää vapaammin lähes kaikkia ammatillisia tutkintoja ja koulutusta myös englanniksi. Tämä tarkoittaa, että pystymme vastaamaan alueen osaamistarpeisiin aiempaa ketterämmin”, kertoi rehtori Maija Aaltola.
Innostuneiden ammattilaisten päivittäisiä tekoja
Espoon kaupunginjohtaja Kai Mykkänen tiivisti päivän päätteeksi, että yhtä yksittäistä lääkettä nuorten työllistymiseen ja osaamiskysymyksiin ei ole.
”Todellista lääkettä osaamiseen ovat ne innostuneiden ammattilaisten teot, joita näemme päivittäin niin työpaikoilla kuin täällä Omniassa. Se on valmiutta nähdä nuorten tulevaisuus.”