Länsiväylässä oli 15.2.2025 yhteishakuun liittyvä ajankohtainen artikkeli otsikolla Ysiluokkalaisten Saimin ja Einen piina Espoossa (lansivayla.fi). Kirjoitus kuvasi hyvin lukioon hakeutuvien haasteita nuorten ja heitä ohjaavien aikuisten näkökulmasta. Äkkiseltään voi ajatella, että aloituspaikkoja lisäämällä tilanne nopeasti helpottuisi. Kokonaisuus on kuitenkin monimutkaisempi ja kestävät ratkaisut syntyvät tarkastelemalla toisen asteen koulutustarjontaa laajemmin.
Yhteishaun tilanne Espoon seudulla on monin tavoin erilainen kuin muualla Suomessa. Espoon seudulla tarkoitetaan tässä Espoota, Kauniaista ja Kirkkonummea, jotka ovat suomenkielistä ammatillista koulutusta alueella järjestävän Omnian omistajakuntia.
Espoon seudulla asuu Suomen korkeimmin koulutettu väestö ja vanhempien koulutustaustalla on tutkitusti merkittävä vaikutus nuorten koulutus- ja uravalintoihin. Se näkyy lukion vetovoimassa.
Yhteishaussa voi hakea seitsemään eri hakukohteeseen. Perusopetuksen päättävät hakeutuvat Espoon seudulla valtakunnallisesti ensisijaisesti eniten lukioon. Osuus vuonna 2024 oli 74 %, kun vastaava osuus valtakunnallisesti oli 54 %. Hakijoista valittiin opiskelijoiksi lukiokoulutukseen 68 %, ammatilliseen koulutukseen 25 % ja valmentaviin koulutuksiin 7 %. Valtakunnallisesti lukioon valittiin 51 % kaikista hakijoista.
Oppivelvollisuuden laajennuttua vuonna 2021 tuli asuinkunnan velvollisuudeksi varmistaa opiskelupaikka kaikille alle 18-vuotiaille. Samassa yhteydessä koulutuksen järjestäjille ei kuitenkaan tullut oikeutta ottaa opiskelijaksi ensisijaisesti oman asuinkunnan hakijoita.
Perusopetuksen päättäneillä säilyi vapaa hakeutumisoikeus jatko-opintoihin. Tämä vapaus kuitenkin vaikeuttaa pääsyä opiskelemaan kotikuntaan ja tilanne korostuu Espoossa.
Pääkaupunkiseudulla välimatkat ovat suhteellisen lyhyitä ja kuntarajojen ylittäminen ei tarkoita yleensä muuttoa pois kotoa. Espoon seudun vetovoimaiset lukiot ja ammatilliset tutkinnot houkuttelevat opiskelijoita kauempaakin.
Monista eri syistä myös Espoon seudulta hakeudutaan opiskelemaan muualle, vuonna 2024 osuus oli 20 %. Hakijoiden laaja liikkuvuus sekä suuret vuosittaiset vaihtelut hakukohteiden keskiarvorajoissa haastavat opiskelijapaikkojen ennakointia.
Tutkintokoulutukseen valmentava TUVA-koulutus varmistaa oppivelvollisten pääsyn koulutukseen. TUVA:ssa on mahdollisuus myös suorittaa lukion ja ammatillisen koulutuksen opintoja, jos valmiudet riittävät.
Syksyllä 2025 uutena avauksena alkaa Omnian TUVA:ssa Korotus- ja lukiopolku, joka toteutetaan yhteistyönä Espoon päivälukioiden kanssa. TUVA-vuoden aikana opiskelijat voivat siirtyä opiskelijapaikkojen vapautuessa joustavasti toisen asteen opintoihin, kun valmiudet riittävät ja opiskelijavalintakriteerit täyttyvät.
Omnian ammattilukioon ei ole keskiarvorajaa eikä opiskelijakiintiötä. Kaikkien perustutkintojen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kaksoistutkinto, eli opiskella lukio-opintoja osana ammatillista tutkintoa ja osallistua ylioppilaskirjoituksiin.
Ammattilukioon ilmoittaudutaan sen jälkeen, kun on tullut valituksi ammatilliseen perustutkintoon. Lukio-opinnot toteutetaan pääosin samoissa toimipisteissä, missä ammattiopinnot toteutuvat.
Omnia pystyy urheiluoppilaitoksena tarjoamaan myös tavoitteellisesti urheileville opiskelijoille mahdollisuuden sekä ammatillisten että lukio-opintojen joustavaan suorittamiseen. Urheilijastatuksen pisteytykseen on käytössä valtakunnallinen kriteeristö.
Lukio-opinnot ja ylioppilastutkinto eivät ole kuitenkaan välttämättömiä, vaikka haluaisi suunnata jatko-opintoihin. Ammatillinen tutkinto avaa ovet työelämään, mutta myös jatko-opintoihin.
Ammattikorkeakouluihin voi hakeutua todistusvalinnassa, pääsykokeilla, mutta myös avoimen väylän kautta suorittamalla opintoja esimerkiksi jo osana ammatillista tutkinta. Yhä useampi hakeutuukin jatko-opintoihin ja jo lähes puolella uusista ammattikorkeakouluopiskelijoista on ammatillinen pohjakoulutus.
On tärkeää, että nuorille tarjotaan vaihtoehtoja ja tietoa eri koulutusväylistä. Vähintään yhtä tärkeää on kuunnella nuorta ja tukea häntä valinnoissaan. Vain niin he voivat tehdä parhaita mahdollisia päätöksiä oman tulevaisuutensa kannalta ilman liiallisia paineita ja stressiä.
On myös tärkeää korostaa, ettei loppuelämän suunnitelmat tarvitse olla valmiina yhteishaussa, tärkeintä on pohtia mikä kiinnostaa ja motivoi. Toisella asteella sekä lukiossa että ammatillisessa koulutuksessa on nuorella aikaa pohtia missä on hyvä ja mitä haluaa tulevaisuudelta.
Tekstissä mainitut prosenttiosuudet ovat julkisesta Vipunen.fi tilastopalvelusta. Luvuissa tarkastellaan suomenkielisessä peruskoulussa (9. lk) päättötodistuksen 2024 saaneiden hakeutumista yhteishaussa. Luvut sisältävät kaikki yhteishaun hakukohteet, myös erityisoppilaitokset.
Johtava rehtori Maija Aaltola, Espoon seudun koulutuskuntayhtymä Omnia
Toisen asteen koulutuksen johtaja Tapio Erma, Espoon kaupunki