Omnian Nuorten työpajojen Tekstiilipajan nuoret pääsivät osaksi presidentillistä historiaa, kun työryhmä valmisti presidentti Martti Ahtisaaren hautamuistomerkin paljastuspeitekankaan. Kangas suojasi Autuas-nimistä teosta Martin päivänä 10.11.2024 järjestetyssä julkistustilaisuudessa.
Aloite työn teettämiseen tuli valtioneuvoston kansliasta.
”Toiveena oli teettää työ mieluummin alan oppijoilla, kuin vaikkapa tilata suoraan ompelimosta, ajatellen presidentti Ahtisaarta koulutuksen ja opetuksen merkityksen sekä kansainvälisyyden vahvana puolestapuhujana ”, Valtioneuvoston kanslian johtava asiantuntija Tiina-Kaisa Laakso Liukkonen totesi.
Suunnittelu ja toteutus vaatii ammattitaitoa
Nopeasti ajateltuna voisi luulla, että teoksen päälle vain laitetaan lakana, joka nostetaan paikaltaan, kun televisiokamerat ovat valmiina. Paljastupeitekankaan suunnittelu ja valmistus on kuitenkin ammattiosaamista vaativaa työtä.
Kankaan valinnassa tulee ottaa huomioon säätila sekä se, miltä kangas näyttää televisiolähetyksessä. Kaavat tulee leikata teoksen muotoa mukaillen, jotta se laskeutuu kauniisti. Oikeanlaisten painojen a renkaiden kiinnittäminen ommellen pitää kankaan paikallaan myrskyisissäkin olosuhteissa, mutta painot tulee ommella niin, että ne eivät pääse vaurioittamaan teoksen kivipintaa. Lisäksi tulee huomioida teoksessa koholla oleva teksti ja varmistaa, ettei kangas jää kirjaimiin kiinni, kun se nostetaan pois.
Paljastuspeitekankaita on työstetty kahdeksan hengen työryhmässä, jonka toimintaa on ohjannut työpajaohjaaja Seija Heinonen.
”Kankaat olivat isokokoisia (n. 5,6 m x 3 m) ja siksi paikoin haastava käsitellä. Pääsin ompelemaan aika paljon, kun kankaita olikin loppujen lopuksi huikeat 3 kappaletta”, kertoo työkokeilija Katariina Maliutin, joka oli paljastuspeitekankaiden päätekijä.
Projekti on opettanut nuorille uusia taitoja ja syventänyt aiempaa osaamista. Työryhmän jäsenenä toimiminen on myös ollut arvokas kokemus.
”Työstä tuli todella hieno ja pääsin saumuroimaan sekä ompelemaan muutamia kohtia. Kaikki työryhmässä onnistuivat ja osasivat tehdä todella hyvin työn”, työssäoppija Maria Jääskeläinen kertoo.
”Ryhmänä työskentely on ollut kivaa yhteistä tekemistä. Vaikka osuuteni työn valmistuksessa on ollut lähinnä auttamista pikkujutuissa, on työn parissa puuhailu tuonut yhteisöllisyyttä ryhmäämme”, toteaa työkokeilija Ani Luhde.
Työryhmässä toimiessa pääsee myös oppimaan muilta.
”Pääsin oppimaan suuren työn käsittelyä sekä harjoittelemaan ryhmätyötaitoja toimimalla muiden apuna mm. kankaan kääntelyssä ja siirtelyssä. Vierestä seuratessa opin myös kangaspainojen käytöstä ja muistakin työvaiheista”, Luhde jatkaa.
Työkokeilija ja suomen kieltä oppimassa oleva Najma Dahir kuvaili työryhmässä työskentelyä toteamalla, että ryhmässä työskentely on ollut todella hyödyllistä ja hauskaa samaan aikaan.
”Meillä on loistava tiimi tekstiilityöpajassa”, Dahir totesi.
Ammattiosaaminen on muutakin kuin kädentaitoja
Paljastuspeitekankaita valmistettiin useampi kappale, yksi virallinen peite, yksi varalla harjoituksia ajatellen ja yksi siltä varalta, että keli on todella sateinen. Neutraali kangas oli paras vaihtoehto, mutta työtä tehdessä ja etenkin sovituksessa huomattiin, että kangas muuttuu läikikkäiseksi, jos teoksen pinta on märkä. Tämän vuoksi yksi peite tehtiin vielä mustasta kankaasta.
Kaikki työvaiheet kaavojen piirtämisestä ja kankaan valitsemisesta aina työn viimeistelyyn vaativat ammattiosaamista. Mitä se nuorille tarkoittaa?
” Sinnikkyyttä, kärsivällisyyttä ja tietysti jonkinlaisia ompelu- ja käsityötaitoja”, toteaa Maliutin.
” Huolellista ja vaativampaa työtä”, kuvailee puolestaan työkokeilija Camilla Jäntti.
” Ammattiosaaminen tarkoittaa minulle sitä, että osaa vastata kysymyksiin ammatista, jos joku kysyy”, työssäoppija Khiem Cheng puolestaan pohti.
Arkkitehdin kommentit jännittivät
Paljastuspeitekankaiden suunnittelussa tehtiin yhteistyötä teoksen suunnitelleen arkkitehti Harri Pakarisen sekä asiakastyön tilaajan valtioneuvoston kanslian edustaja Tiina -Kaisa Laakso-Liukkosen kanssa. Autuas-hautamuistomerkki on 4,5 metriä pitkä ja 1,4 metriä leveä ja se on valmistettu Ylämaan vihreästä graniitista. Teos muistuttaa oliivinlehteä. Oliivin oksa on rauhan symboli.
Pakarinen kertoo tehneensä mallikaavion kiviveistämöllä Loimaalla ja viimeistelleensä sen kotonaan, jossa se peitti koko olohuoneen lattian eikä tila meinannut riittääkään. Myös teospaljastuskankaan hallinta sovitustilanteessa veistämöllä yksin oli hankalaa, sillä kangas on tosi liukas ja ohut, jotta se laskeutuu kauniisti.
Pakarinen kävi toisinaan katsomassa työn edistymistä työpajalla ja antoi siitä palautetta. Työ vaati myös yllättävän tiivistä sähköpostiviestittelyä.
”Jännittävää oli aina se, kun jäätiin odottamaan arkkitehdin kommentteja kankaasta” Maliutin kertoo.
Myös tieto paljastuspeitekankaan käyttötarkoituksesta oli iso juttu.
”Jännittävää oli se, että teos tuli ”isompaan” tapahtumaan”, Jäntti puolestaan toteaa.
Mitä projektista ajattelee työpajaohjaaja Seija Heinonen?
”Työpajaohjaajana haluaa välittää suuren suuret kiitokset kaikille harvinaislaatuisen asiakastyön toteuttamiseen osallistuneille, todella hyvällä asenteella toimiville ja taitaville nuorille. Iso kiitos myös työn tilaajille luottamuksesta ja sujuvasta yhteistyöstä”, Heinonen toteaa.
Paljastuspeitekankaan työryhmä Tekstiilipajalla
Katariina Maliutin
Camilla Jäntti
Oona Huovinen
Najma Dahir
Sabrina Lindström
Ani Luhde
Maria Jääskeläinen
Khiem Chung
sekä työpajaohjaaja Seija Heinonen.