Kielitietoisuus on kielenkäytön, kielen oppimisen ja opettamisen tietoista ja herkkää havainnointia. Se on tietoisuutta siitä, että kielellä on merkitystä ja hyvin keskeinen rooli kaikessa sosiaalisessa toiminnassa, vuorovaikutuksessa ja oppimisessa. Kielitietoisuudessa on kyse pysähtymisestä kielen äärelle: Miten käytän kieltä niin, että muut ymmärtävät ja vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa sujuu? Miten rakennan vaikkapa opetustilanteen sellaiseksi, että se edistää vuorovaikutusta ja kaikkien osallistumista? Tavoitteena on identiteetin, oppimisen ja vuorovaikutuksen tukeminen.
Kielitietoisuus voi auttaa ihmisiä, joilla on syystä tai toisesta haasteita kielen kanssa, esimerkiksi maahanmuuttaneita, erilaisia oppijoita tai neurokirjon ihmisiä. Kun asia on monimutkainen, alakohtainen tai uusi, kielitietoisuudesta hyötyvät kaikki.
Miksi kielitietoisuus on tärkeää?
Kielitietoisuuden merkitystä voi hahmottaa esimerkiksi seuraavien näkökulmien kautta.
Väline moninaistuvassa yhteiskunnassa
Yhteiskunta ympärillämme moninaistuu jatkuvasti. Olemme nykyään kaikki monikielisiä eli kuulemme, luemme, puhumme ja/tai kirjoitamme arjessamme useampaa kuin yhtä kieltä. Lisäksi käytämme usein omissa asiantuntijakuplissamme erikoistunutta alakohtaista kieltä tai slangia, joka ei ulkopuolisille avaudu. Kielitietoisuus on väline pärjätä moninaistuvassa ja monikielisessä yhteiskunnassa. Sen avulla tavoitellaan yhteisymmärrystä.
Oppimisen tehostaja
Kieli on kenties tärkein yksittäinen oppimisen väline. Lähes kaikessa oppimisessa, varsinkin oppilaitosympäristössä, kieli on jollainlailla läsnä ja mukana. Eri aineiden sisällöt opitaan kielen avulla. Jos siis halutaan parantaa oppimistuloksia, olisi tähän tärkeään välineeseen syytä kiinnittää huomiota. Kieltä ja sisältöä opitaan limittäin. Kielen äärelle pysähtyminen tukee oleellisesti sisällön perille menemistä.
Eheän identiteetin tuki
Kieli on erottamaton osa sitä, keitä olemme – toimintaamme, ajatteluamme ja vuorovaikutusta. Kielitietoisuuden avulla näemme ihmiset kokonaisina kaikkine kieliresursseineen ja osoitamme arvostusta toistemme kielipalettia ja toisiamme kohtaan. Kielitietoisella toiminnalla tuemme eheän identiteetin rakentumista.
Kaikkia kolmea edeltävää näkökulmaa yhdistää ajatus osallisuudesta. Kielitietoisuuden avulla varmistamme, että kaikilla on realistiset mahdollisuudet osallistua ja olla tasavertainen yhteisönsä jäsen. Minulle kielitietoisuuden ytimessä on ajatus siitä, että sen avulla pidämme kaikki mukana.
Espoon työväenopistossa kielitietoisuutta kehitetään vuosina 2023-2024 Opetushallituksen rahoittamassa Kestävän elämäntavan tekijät (KETTU)-hankkeessa. Kestävän kehityksen kontekstissa kielitietoisuus linkittyy kulttuuriseen ja sosiaaliseen kestävyyteen.
Kirjoittaja: Elina Nissinen, opinto-ohjaaja