Ketterää kehittämistä hoitoalan kielitietoiseen rekrytointiin

Päivi Nyman työskentelee osastonhoitajana HUS:n sisätautien ja kuntoutuksen yksikössä, missä hänen tehtäviinsä kuuluu muun muassa yksikön kehittämistä ja henkilöstöhallintoa.

”Hakeuduin koulutukseen, koska halusin hakea lisätyökaluja kehittämiseen. Kaipasin uusia malleja kehittämistyöhön ja ideoita siitä, millä tavalla ajatuksia ja kehittämishankkeita voidaan viedä eteenpäin. Olin pohtinut palvelumuotoilukoulutukseen osallistumista, ja kun löysin Omnian julkiselle sektorille räätälöidyn koulutuksen, päätin hakeutua siihen”, Nyman kertoo.  

Koulutus tarjosi Nymanille entistä ketterämmän mallin kehittämistyöhön.

”Alussa en oikein edes tiennyt, mitä odottaa, mutta palvelumuotoilun prosessipolun avauduttua oivalsin, että se on tiivis ja kompakti tapa tehdä kehittämistyötä myös kunta-alalla”, hän sanoo.

”Sain opettajalta palautetta tekemisestäni ja ohjaussessiota opettajilta oli saatavilla myös työpaikkakäyntien yhteydessä.”

Kymmenen kuukauden mittaisen koulutuksensa Nyman saa päätökseen maaliskuussa.

Työkaluja kielitietoiseen rekrytointiin

Koulutuksen aikana Päivi Nyman tarkasteli työnantajansa HUS:n kielitietoisen rekrytoinnin haasteita palvelumuotoilun näkökulmasta. Kehittämistyön ja työpajojen tuloksena syntyi haastattelulomake, jonka avulla kartoitetaan työnhakijan kielitaitoa.

Nyman kertoo, että HUS:ssa on meneillään kielitaitoisen perehdytyksen ja rekrytoinnin hanke, mistä kehittämistyön aihepiiri nousi.

”Kaikki lomakkeen kysymykset ovat sellaisia, että niihin ei voi vastata ainoastaan kyllä tai ei. Näillä kielitietoisin arvioinnin kysymyksillä saadaan rekrytoinnin aikana selville kielitaidon taso. Kysymyksiä ideoitiin yhdessä asiakkaiden kanssa, ja tällä hetkellä se on testikäytössä sisätautien ja kuntoutuksen sekä HUS-akuutin toimialoilla.”

Nymanin mukaan kielitietoisen arvioinnin lomakkeesta on tullut hyvää palautetta. Myös haastateltavat ovat kiittäneet lomakkeen kysymyksiä. Lopputuotetta hiotaan parhaillaan.  

”Aiemmin kielitaidon arviointi on ollut subjektiivista. Kehitettyä lomaketta voidaan käyttää niin suomea äidinkielenään kuin suomea toisena kielenä käyttävien henkilöiden rekrytoinnissa.”

Nopeaa kehittämistä  

Palvelumuotoiluprosessi tarjosi tilaisuuden nopeaan kehittämiseen, ja lomake oli valmis testikäyttöön alle puolessa vuodessa.  

”Aiemmat tutkintoni ylempi ammattikorkeakoulututkinto mukaan lukien ovat hoitotyöstä. Kun opin luottamaan palvelumuotoilun prosessiin, oivalsin, että se etenee hyvässä aikajärjestyksessä askeleesta toiseen. Ensiarvoisen tärkeää on ollut myös työpaikkaohjaajalta ja työnantajan kehittämisyksiköltä saamani tuki työn tekemiseen”, hän sanoo.  

Koulutuksesta jäi myös kipinä kouluttautua edelleen. Työssä on jo meneillään uusia projekteja, jossa palvelumuotoilun opit ovat käytössä.  

”Olen tosi tyytyväinen koulutukseen, ja koen saaneeni siitä uuden mallin viedä asioita eteenpäin. Koulutuksen aikana oli hyvä kuulla myös muiden opiskelijoiden vaiheista ja peilata omaa tekemistä siihen. Parasta antia on se, että pakissani on nyt enemmän työkaluja siihen, miten kehittämisprosessit saadaan entistä nopeammin maaliin. Tärkeää on myös se, että asiakkaan ääni on siinä vahvasti mukana ja myös jatkokehittämistä on tehty.”