Joogalla mielen ja kehon hyvinvointia
Jooga on elämäntapa ja filosofia, jonka juuret ovat antiikin Intiassa. Joogan harjoittaminen on monipuolista, mielen ja kehon hyvinvointiin tähtäävää, erilaisten fyysisten asentojen sekä hengitys- ja meditaatioharjoitusten suorittamista, ydintavoitteena harjoittelussa on mielen liikkeiden hiljentäminen. Joogatyylejä on monia ja joogaharjoittelu on kehittynyt ajan kulussa. Tyypillinen länsimaissa harjoitettava fyysisten liikkeiden suorittamiseen perustuva joogan muoto pohjaa Hatha Yogan perinteeseen.
Joogan suosio on kasvanut länsimaissa nopeasti 2000-luvulla ja suosion kasvaessa joogaa on tutkittu paljon. Blogissa kuvaan joogaliikkeiden harjoittamisen vaikutuksia yli 60-vuotiaille. Kirjoitukseni pohjana on JY:n Avoin Yliopiston gerontologian opintoihini liittyvä seminaarityö keväältä 2025. Kirjallisuuskatsauksessa perehdyin kymmeniin kansainvälisiin tutkimuksiin, joissa kuvattiin joogaharjoittelun hyötyjä ikääntyville ihmisille.
Jooga sopii ikääntyville
Osa ikääntyvistä ihmisistä ajattelee, että kehon toimintojen heikkeneminen on väistämätöntä eikä siihen voi itse vaikuttaa. Liikuntaharjoittelulla on todistetusti vaikutusta toimintakyvyn ylläpitämisessä. Liikunta onkin nostettu kansainvälisissä suosituksissa keskeiseksi osaksi omaehtoisen hyvinvoinnin ylläpitämistä. Koska vain suoritettu liikuntaharjoittelu vaikuttaa, on keskeistä löytää sellaisia liikkumisen tapoja, mihin ikääntyvät ihmiset uskaltavat ja haluavat osallistua, ja mitä he ottavat osaksi arjen elämäänsä.
Joogaharjoittelu koostuu erilaisista seisoen, istuen ja makuullaan suoritetuista asennoista sekä niihin siirtymisestä. Jooga on tutkimuksissa todettu ikääntyviä ihmisiä kiinnostavaksi liikuntamuodoksi, vaikka se sisältää liikkeitä, joiden suorittamista osa ikääntyvistä ennakkoon pelkää. Joogan liikkeitä on mahdollista muokata eri taito- ja vaativuustasoille, jolloin lähes kuka vaan voi osallistua joogaharjoitteluun ja saada siitä terveyshyötyjä. Jooga-asentoja ja -ohjelmia voi modifioida kehitystavoitteiden mukaan ja huomioiden ohjelmiin osallistuvien liikunnallinen tausta, liikuntarajoitteet ja yleinen harjoitteluun vaikuttava terveydentila. Harjoittelussa voi käyttää apuvälineitä kuten joogablokkeja, -vöitä ja -bolstereita sekä peittoja tai tuoleja helpottamaan asennoissa olemista sekä asennosta toiseen siirtymistä tai poistumista.
Tutkimuksissa jooga on todettu erityisen soveltuvaksi niille ikääntyville ihmisille, jotka eivät aiemmin olleet fyysisesti aktiivisia. Jooga vaikuttaisi olevan hyvä liikuntamuoto myös liikuntarajoitteisille, koska harjoituksia on helppo muunnella. Jooga voi liikunnallisena harjoituksena olla sopiva terveyttä ylläpitävä harjoittelun muoto myös niille ikääntyville, jotka kokevat muunlaisen aerobisen harjoittelun vaikeana tai epämiellyttävänä, koska jooga sisältää fyysisen, psyykkisen ja henkisen ulottuvuuden.
Koulutetun ohjaajan merkitys ikääntyvien ihmisten joogaharjoittelussa on suuri. Ohjaajan tulee ymmärtää ikääntyvien liikkumisen erityispiirteitä ja hänellä pitää olla ammattitaitoa sopeuttaa harjoittelua, jos asiakkaalla on liikerajoituksia tai asiakas kokee liikkumisen epävarmaksi. Ammattitaitoinen ja läsnä oleva ohjaaja lisää myös ikääntyvien motivaatiota osallistua liikkumiseen.
Joogaharjoittelu parantaa toimintakykyä
Joogan ensisijaiset positiiviset vaikutukset ikääntyvien ihmisten fyysiseen toimintakykyyn näkyvät tasapainon ja liikkuvuuden parantumisena. Joogaharjoittelu myös tukee ikääntyvien kykyä havainnoida oman kehon hahmotusta ja sitä kautta parantaa kehon hallintaa arjessa. Laajemmin joogan on todettu vähentävän kroonista kipua ja liikuntakyvyn rajoitteita sekä lisäävän yleistä fyysistä aktiivisuutta. Fyysinen aktiivisuus puolestaan tukee ikääntyvien yleistä liikuntakykyä, ehkäisee kaatumisia ja kaatumisiin liittyviä vammoja sekä hidastaa luuston heikkenemistä. Fyysinen aktiivisuus vaikuttaa positiivisesti myös psyykkiseen hyvinvointiin ja yleiseen terveydentilaan sekä sitä kautta elämänlaatuun.
Fyysisesti aktiivisella elämäntavalla voidaan ehkäistä tai hidastaa elämänlaatuun vaikuttavia sairauksia kuten sydän- ja verisuonitauteja sekä 2. tyypin diabetesta. Joogaharjoittelun on havaittu hidastavan iän myötä tapahtuvaa heikkenemistä sydän- ja verisuonijärjestelmässä, keuhkoissa, tuki- ja liikuntaelimistössä sekä hermostossa, ylipäänsä hidastavan solujen vanhenemista. Joogan on havaittu tasoittavan sydämen sykevälivaihtelua, tuovan positiivisia vaikutuksia kolesteroliarvoihin ja kehonpainoon sekä 2. tyypin diabetesta sairastavilla veren sokeritasapainoon. Joogaharjoittelua voidaankin pitää hyvänä täydentävänä keinona kroonisten sairauksien hoidossa.
Fyysinen aktiivisuus lisää elämänlaatua edistäen yksilön itsenäistä toimintakykyä ja kykyä osallistua ympäristönsä toimintaan. Erityisesti yhdessä liikkuminen edistää terveyttä. Joogaharjoittelua suositellaan ikääntyville ihmisille fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi. Harjoittelun suositellaan tapahtuvan ammattitaitoisten ohjaajien kanssa siten, että harjoituksissa huomioidaan ikääntyvän mahdolliset liikerajoitukset tai liikkumisen rajoitteet. Harjoittelun olisi hyvä olla säännöllistä ja jatkuvaa, jotta joogan hyödyt fyysisen toimintakyvyn edistämiseksi muodostuvat pysyviksi. Harjoittelumotivaatiolla on suuri merkitys, ryhmämuotoinen toiminta tukee ikääntyvien ihmisten motivaatiota osallistua ja sitoutua harjoitteluun. Virtuaalisen ohjauksen merkitys kasvaa, jos joogaharjoittelua halutaan saada laajemmin ikääntyville tarjolle.
Teksti: Annukka Honkonen, Omnia
Kirjoittaja on kokenut jooga- ja pilatesopettaja, VTM, AmO ja elinikäinen oppija.
Oppia ja iloa
Tämä teksti on julkaistu osana Oppia ja iloa -blogisarjaa.