Kolmen opiskeluvuoden aikana Ellen suoritti ammatillisen perustutkinnon rinnalla ylioppilastutkinnon Espoon aikuislukiossa ja osallistui Taitaja-kilpailuun kolme kertaa. Keväällä 2026 hän voitti lähihoitajalajissa hopeaa. Kilpailumenestys avasi uuden reitin Metropolia Ammattikorkeakoulun ensihoitajakoulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen valitseminen ei siis tarkoittanut Ellenille tulevaisuuden suunnitelmien lyömistä lukkoon, vaan vaihtoehtoja tuli matkan varrella lisää.

Ainoana kaveriporukasta amikseen

Kun yhteishaku lähestyi yhdeksännellä luokalla, Ellen ei vielä tiennyt tarkasti, mikä olisi hänen alansa. Hakutoiveissa oli vaihtoehtoja turvallisuusalasta talotekniikkaan ja sosiaali- ja terveysalaan.

Yhden asian hän kuitenkin tiesi. Hän kaipasi opiskeluun käytännön tekemistä ja tunnetta siitä, että pääsisi rakentamaan selkeää polkua työelämään jo toisella asteella.

”Minulla oli joku ajatus siitä, mitä haluan tehdä. Tuntui, että jos menisin pelkästään lukioon, käyttäisin kolme vuotta siihen, vaikka voisin jo lähteä rakentamaan haluamaani suuntaa”, Ellen kertoo.

Sosiaali- ja terveysala oli alkanut kiinnostaa jo peruskoulussa. Terveystieto, ihmisen biologia ja anatomia tuntuivat kiinnostavilta. Silti ensimmäiset viikot lähihoitajaopinnoissa herättivät epäilyksiä.

”Aluksi tuntui, ettei tämä ole yhtään minun juttuni. Sitten kun olin käynyt koulua noin kuukauden, tajusin, että tämähän on hirveän mielenkiintoista.”

Kaksoistutkinnosta lisää haastetta

Opintojen edetessä Ellen päätti suorittaa kaksoistutkinnon Omnian ammattilukiossa. Jatko-opintojen kannalta hän ei pitänyt sitä tarpeellisena, mutta kaipasi ammatillisten opintojen rinnalle lisää haastetta. Ellen halusi opiskella esimerkiksi kieliä, terveystietoa ja psykologiaa.

”Uskon, että pelkkä ammatillinen tutkinto olisi käynyt minulle aika tylsäksi. Kaipasin haastetta, jotta mielenkiinto opiskeluun pysyi yllä”, hän sanoo.

Kaksoistutkinto ei kuitenkaan ollut kevyt ratkaisu.

Toisena ja kolmantena opiskeluvuonna päivät saattoivat venyä pitkiksi. Työharjoittelu alkoi joskus aamuseitsemältä, ja sen jälkeen Ellen jatkoi vielä lukio-opintoihin. Kotiin hän saattoi päästä vasta seitsemältä illalla.

”Kyllä se välillä tuntui aika selviytymiseltä.”

Opintoja pystyttiin kuitenkin järjestämään joustavasti. Ellen kertoo, että opiskelijoilta kysyttiin säännöllisesti jaksamisesta ja siitä, tarvitsisivatko he esimerkiksi kevyempää etenemistä.

Kaksoistutkinnosta tuli hänelle ennen kaikkea mahdollisuus haastaa itseään – ei edellytys jatkopolun rakentamiselle.

Käsitys omasta osaamisesta vahvistui Taitaja-kisoissa

Jo ensimmäisenä opiskeluvuotenaan Ellen osallistui Taitaja-kisoihin opettajan kannustamana.

”Opettaja soitti minulle ja kysyi, kiinnostaisiko minua lähteä mukaan. Opettaja näki selkeästi jotain potentiaalia, jota en itse silloin nähnyt.”

Ensimmäisellä kerralla Ellenillä ei ollut kilpailukokemusta eikä työelämäkään ollut vielä ehtinyt tulla kovin tutuksi. Silti hän eteni finaaliin. Vaikka mitalisija jäi saavuttamatta, kilpailu herätti uudenlaisen halun kehittyä.

”Huomasin, että kaikesta jännittämisestä huolimatta minussa kasvoi kunnianhimo ja palo kilpailemista kohtaan. Kun ensimmäisellä kerralla ei tullut huippusuoritusta, halusin yrittää uudelleen.”

Lopulta Ellen osallistui Taitajiin jokaisena kolmena opiskeluvuotenaan. Keväällä 2026 hän voitti lähihoitajalajissa hopeaa.

Menestystä tärkeämpänä Ellen pitää sitä, millaista työelämässä tarvittavaa osaamista hän kilpailuista sai.

”Kilpailussa on vain pakko keskittyä siihen, mitä tekee, koska muuten huomio herpaantuu yleisöön.”

Samalla vahvistui ammatillinen itseluottamus.

”Kun olet kilpailutilanteessa ja pätevät tuomarit arvioivat tekemistäsi, menestyminen vahvistaa tunnetta siitä, että tiedän, mitä teen. Kun astun asiakastilanteeseen, otan ammattilaisen roolin”, Ellen kuvailee.

Taitajissa Ellen ei siis harjoitellut vain seuraavaa kilpailua varten. Paineensietokykyä, asiakaskohtaamista ja ammatillista varmuutta tarvitaan myös lähihoitajan työssä sekä ensihoitajana.

Taitaja-menestys avasi odottamattoman reitin korkeakouluun

Ajatus korkeakouluopinnoista oli kulkenut Ellenin mukana koko lähihoitajaopintojen ajan. Erityisesti ensihoito kiinnosti.

Valmistumisen lähestyessä suunnitelma oli silti toinen. Kolmen tiiviin opiskeluvuoden, ylioppilaskirjoitusten ja Taitaja-harjoittelun jälkeen Ellen ajatteli pitävänsä opiskelusta taukoa ja menevänsä töihin lähihoitajana.

Kevään 2026 yhteishaussa hän kuitenkin haki myös korkeakouluun. Hakulomakkeessa Ellen ilmoitti osallistuvansa Taitaja-finaaliin. Kesällä matkalla töihin tuli tieto opiskelupaikasta.

”Kun näin ensimmäiset sanat ”sinut on hyväksytty”, aloin kiljua ja itkeä. En voinut uskoa sitä”, Ellen muistelee.

Ellen sai paikan Metropolian ensihoitajakoulutuksesta Taitaja-väylän kautta. Hänelle itselleenkin Taitajan merkitys tuli osittain yllätyksenä: hakuvaiheessa ei ollut vielä selvää, millaista kilpailumenestystä opiskelupaikan saaminen edellyttäisi.

”Mene juuri sinne, mikä kiinnostaa”

Ellen ajattelee, että monipuolinen osaaminen kehittäminen on luonut turvaa tulevaisuuteen. Ylioppilastutkinto ja ammatillinen tutkinto ovat olemassa, jos suunnitelmat joskus muuttuvat.

”Nyt opiskelen ensihoitajaksi ja nautin tästä. Katsotaan sitten, mitä haluan tehdä. Onhan se mahtavaa, että takataskussa on ylioppilastodistus ja lähihoitajan koulutus. Jos joskus haluankin vaihtaa kokonaan alaa, minulla on vaihtoehtoja.”

Kun Elleniltä kysyy, mitä hän sanoisi nyt yhteishakua pohtivalle ysiluokkalaiselle, vastaus tulee nopeasti.

”Mene juuri sinne, mikä kiinnostaa. Jos jokin ala herättää pienintäkin kiinnostusta, hae ja tutustu siihen.

Eikä omaa valintaa tarvitse tehdä kavereiden perusteella. Omalta alalta voi löytyä ihmisiä, joiden kanssa yhdistää jo valmiiksi kiinnostus samoihin asioihin.

”Kun haet sinne, mikä sinua oikeasti kiinnostaa, löydät todennäköisesti myös samanhenkisiä ihmisiä.”

Tutustu Omnian ammatillisiin perustutkintoihin ja kaksoistutkinnon mahdollisuuteen.