Uutinen | 17.9.2026

MOSAIC tuo uutta kilpailukykyä käsi- ja taideteollisuusaloille Euroopassa

Teknologiat muuttavat perinteisiä artesaanialoja, ja koulutuksen on pystyttävä vastaamaan yritysten osaamistarpeisiin. MOSAIC-hankkeessa työstettiin uraauurtava muutos alan opetussuunnitelmaan, vahvistettiin Euroopan maiden ja Kanadan yhteistyöverkostoja ja vahvistettiin opettajien, opiskelijoiden ja yritysten valmiuksia vastata käsi- ja taideteollisuusalojen murrokseen.

Artesaanialojen uudistumisen välttämättömyys, tuottavuuden parantaminen ja koulutuksen ja yritysten yhteistyön vahvistaminen pohdituttaa eri puolilla Eurooppaa. Muutos koskee niin huonekalujen ja korujen valmistusta, jalometallien työstämistä kuin muotoiluakin.

”Alan yrityksissä on saatava tuotanto sellaiselle tasolle, että yritykset voivat kilpailla ulkomaisen tuotannon kanssa. Meillä Suomessa tämä on erittäin tärkeää sekä yritystemme kasvun että koko Suomen kilpailukyvyn kannalta”, puuteollisuuden alaa pitkään seurannut Omnian opettaja Mona Olander sanoo.

Kun tuotanto on lähellä asiakasta, yritys voi kilpailla tuontituotteiden kanssa palvelun laadulla ja nopeudella. Suora yhteys asiakkaaseen auttaa varmistamaan, että tuote sopii käyttötarkoitukseensa ja tarvittavat muutokset saadaan tehtyä ketterästi.

Yrityksen tuotannossa on kuitenkin saatava kiinteät kulut alas – ja tässä teknologiat astuvat mukaan kuvaan.

”Kilpailukyvyn kannalta esimerkiksi tietokoneohjatut työkalut kuten CNC-jyrsimet ja digitaalinen mallinnus ovat alan yrityksissä välttämättömyys. Uusia teknologioita on otettava yrityksissä käyttöön ja niiden käyttöä ja hyödyntämistä osattava alan oppilaitoksissa opettaa”, Olander sanoo.

Uudistunut opetussuunnitelma tuo tekniikan osaamista artesaanitutkintoihin

Euroopan komission rahoittamassa nelivuotisessa MOSAIC-hankkeessa on etsitty ratkaisuja ja työstetty muutosta: mitä taide- ja käsityöalalla pitäisi nyt ja tulevaisuudessa opettaa?

Yksi merkittävimmistä hankkeen vaikutuksista näkyy jo syksyllä 2026 artesaaniopiskelijoiden arjessa – ja hieman myöhemmin uutena osaamisena myös yrityksissä.

Taideteollisuusalan perustutkinto uudistuu siten, että kaikki artesaaniksi opiskelevat voivat jatkossa sisällyttää tutkintoonsa neljä valinnaista tutkinnon osaa 3D-tulostamisesta, CAM-valmistamisesta, CNC-työstämisestä sekä CAD 3D -mallintamisesta ja piirustusten tuottamisesta.

”Opinnot ovat tähän asti sisältyneet vain puusepän tutkintoon, mutta nyt kaikki taideteollisuusalojen opiskelijat pääsevät halutessaan opiskelemaan 75 opintopisteen verran näitä teknisiä menetelmiä ja ohjelmistoja”, Olander iloitsee.

Mistään pienestä muutoksesta ei ole kyse, sillä se koskee taideteollisuusalan perustutkinnon kaikkia yhtätoista osaamisalaa. Niihin kuuluvat esimerkiksi metalliseppä, käsityön ohjaustoiminta, tuotteen valmistus, jalometalliala sekä kello- ja mikromekaniikka.

Omnian koulutuspäällikkö Jaakko Salmi pitää muutosta opetussuunnitelmaan yhtenä MOSAIC-hankkeen merkittävimmistä onnistumisista. Hänen mukaansa muutos osuu hyvin myös Omnian uuden strategiakauden tavoitteisiin, joissa korostuu teknologiaosaamisen kehittäminen.

”Muutos tuo taideteollisuusalan opiskelijoille tervetullutta joustavuutta opintoihin ja valmiuksia hyödyntää teknologian tarjoamia mahdollisuuksia omassa käsityöammatissaan”, Salmi sanoo.

Uusia kursseja kuudelle kielelle käännettynä

Toinen hankkeen konkreettisista vaikutuksista tulee näkymään alan opetuksessa laajasti Suomessa ja Euroopassa – Omnian johdolla tuotetut uudet opintokokonaisuudet ja niihin liittyvä opettajakurssit on käännetty kuudelle kielelle.

Kansainvälisessä yhteistyössä kymmenien opettajien, asiatuntijoiden ja yritysten edustajien kanssa syntyivät valmiit kurssit tulevaisuuden puuntyöstöstä ja jalometallikorujen valmistamisesta CNC- ja 3D-tekniikoiden avulla, digitaalisen portfolion tekemisestä sekä yrittäjyystaidoista ja ekologisesta suunnittelusta.

”Opintokokonaisuudet uudistavat opetusta ja vastaavat suoraan opiskelijoiden ja yritysten tarpeisiin. Kurssit ovat herättäneet valtavasti kiinnostusta, myös käsi- ja taideteollisuusalojen ulkopuolella. Oman osaamisen markkinointi ja yrittäjyys ovat kaikkien alojen opiskelijoille tärkeitä taitoja, joten ne kiinnostavat laajasti”, kertoo MOSAIC-hankkeesta Omniassa vastannut Elina Kollanus.

Eri alojen alojen ja kansainvälisten verkostojen ristipölytystä

Energinen hanke on synnyttänyt monenlaista synergiaa ja uusia avauksia. Sekä Kollanus että Olander nostavat innoittavaksi esimerkiksi viikon mittaisen Hachatonin, jossa tulevat puualan artesaanit sekä graafisen suunnittelun ja tuotesuunnittelun opiskelijat kehittivät yhdessä valaisimia – käsityötä ja uutta teknologiaa hyödyntäen.

”Hachaton näytti, millainen oppimisympäristö voi parhaimmillaan olla. Tapahtumassa kohtasivat eri alat ja monikulttuuriset opiskelijaryhmät, digitaalisuus ja käsin tekeminen. Tapahtumaviikko oli niin onnistunut, että se innoitti kehittämään myös kurssin Hachaton-menetelmän soveltamisesta ammattialat ylittävänä menetelmänä”, Kollanus kertoo.

Yksi hankkeen keskeisiä tavoitteita on ollut kansainvälisten käsityöalan verkostojen luominen. Kansainväliset verkostoitumismatkat ja erityisesti kymmenet opiskelijavaihdot esimerkiksi Italiaan, Bulgariaan, Ranskaa ja Kanadaan sekä Suomessa alan yrityksiin ja esimerkiksi Omnia Makerspaceen ovat tuoneet arvokkaita kokemuksia ja yhteyksiä.

MOSAIC-hanke

Euroopan komission rahoittama nelivuotinen MOSAIC-hanke on kehittänyt ammatillista koulutusta käsi- ja taideteollisuusaloilla. Tavoitteena on ollut vahvistaa ammatillisen koulutuksen laatua ja osaamista siten, että koulutus tukee innovatiivista ja kestävää taloutta, työllistymistä ja opiskelijoiden urakehitystä.

MOSAIC on rakentanut yhteistyötä ja verkostoja alojen, oppilaitosten, yritysten ja asiantuntijoiden välille sekä Euroopassa että EU:n ulkopuolella. Painopisteitä ovat olleet perinteiset ja harvinaiset käsityöalat, huonekalu- ja puuala sekä jalometallit ja korujen valmistus. Omnia on ollut hankkeessa keskeinen kehittäjä: olemme esimerkiksi vaikuttaneet uusien teknologioiden opetuksen saamiseen osaksi taideteollisuusalan perustutkintoa sekä johtaneet suosittujen oppimateriaalien ja opettajakurssien tekemistä.

MOSAICin tulokset tukevat Omnian uuden strategiakauden tavoitteita. Hanke antaa hyvän pohjan vahvistaa Omnian profiilia oppilaitoksena, jossa uusia teknologioita hyödynnetään luontevasti ja tarkoituksenmukaisesti osana ammatillista koulutusta.

Pk-yritykset tarvitsevat osaamista ja teknologioita – siirtokeskuksista ratkaisu?

Wooden Oy:n perustajan ja puualan innovaattorin Ola Kukkasniemen mukaan suomalaisen puu- ja huonekalualan kasvu ei jää kiinni yritysten halusta uudistua. Ongelma on rakenteellinen: alan pk-yritykset tarvitsevat osaamista, uutta teknologiaa ja kevyitä väyliä kehittämiseen mutta jäävät liian usein yhteiskunnan TKI-panostusten ulkopuolelle.

MOSAIC-hankkeen tärkeä viesti päättäjille on, että kasvua ja tuottavuutta jarruttavat haasteet on ratkaistava uusilla, pysyvillä rakenteilla.

Kukkasniemen mukaan kasvu syntyy siitä, että olemassa olevat pk-yritykset pystyvät uudistamaan valmistusmenetelmiään, osaamistaan ja tapojaan tehdä työtä.

”Yrityksillämme on jo tuotteita, asiakkaita, tuotantoa ja markkinatuntemusta, mutta niiden mahdollisuudet uudistua, parantaa tuottavuutta ja kehittää vientiä jäävät heikoiksi. Myös alan koulutusta pitää jatkuvasti kehittää, Kukkasniemi summaa alan haasteita.”

MOSAIC-hanke ehdottaa yhdeksi ratkaisuksi Kanadan mallin mukaisia teknologian ja osaamisen siirtokeskuksia. Mallissa oppilaitoksiin kytkeytyvät osaamiskeskukset tarjoavat pk-yrityksille matalan kynnyksen tukea esimerkiksi prototyyppien valmistamiseen, testaamiseen, materiaalikokeiluihin ja uusien teknologioiden käyttöönottoon.

”Pienet yritykset tarvitsevat paikan, jossa ne voivat ratkaista tuotannon ongelmia helposti ja kevyesti. Kanadassa siirtokeskukset ovat vastanneet pk-yritysten TKI-tarpeisiin tuloksellisesti jo vuosikymmenten ajan.”

Osaamisen ja teknologian siirtokeskuksessa yritys voisi kokeilla esimerkiksi CNC-työstöä, 3D-mallinnusta, digitaalista prototypointia, uusia materiaaleja tai vähäpäästöisempiä tuotantotapoja ennen suuria investointeja. Yritys saisi käyttöönsä laitteita ja asiantuntijuutta, opettajat päivittäisivät osaamistaan yritysten todellisissa kehittämishankkeissa ja opiskelijat oppisivat taitoja, joille on työelämässä suoraan tarvetta.

Kanadan mallissa keskukset ovat pysyvä osa oppilaitosten ja laajemmin TKI-yhteisöjen toimintaa. Quebecissä toimivat, eri aloja palvelevat 59 keskusta ovat vuosikymmenten aikana osoittaneet, että oppilaitoksiin kytkeytyvä soveltava TKI-toiminta tukee sekä yritysten kilpailukykyä että koulutuksen uudistumista. Malli on myös kustannustehokas, sillä julkinen perusrahoitus kattaa vain noin neljänneksen toiminnan rahoituksesta.

Suomessa teknologian ja osaamisen siirtokeskusmallia kokeillaan Keski-Pohjanmaalla, jossa Centria-ammattikorkeakoulu, Jokilaaksojen koulutuskuntayhtymä (JEDU) ja Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä yhdessä auttavat yrityksiä hyödyntämään uusia teknologioita, kehittämään osaamistaan ja löytämään uusia osaajia sekä käynnistämään TKI-toimintaansa.

”Suomessa on yrityksiä ja mahdollisuuksia kasvuun. Siirtokeskusmallin avulla pk-yritykset voivat uudistua, kasvaa ja menestyä kansainvälisillä markkinoilla”, Kukkasniemi sanoo.

Takaisin ylös