Uudenmaan TE-toimiston Teemasta toimeen -majoitus ja ravitsemisalan toimialaviikon paneelikeskustelussa keskiviikkona 27.10. pohdittiin majoitus- ja ravitsemisalan tulevaisuutta ja työllistymismahdollisuuksia. Etenkin esihenkilöiden kouluttamisen merkitys nousi esille. Keskustelua moderoi palvelupäällikkö Petra Morbin Omniasta. Keskustelemassa olivat tutkimuspäällikkö Antti Veirto Palvelualojen ammattiliitto PAMista, ratkaisukeskeinen valmentaja Tiina Riippi Wend Oy:sta sekä HoReCa-sektorin asiakkuusjohtaja Katri Lempinen Baronasta.
Työn kuormittavuuteen vaikutetaan hyvällä johtamisella ja suunnittelulla
Ravintola-alasta nousee usein esille työn fyysisyys, kuormittavuus ja työajat. Ala on kuitenkin monipuolinen ja työvuoroihin on mahdollista vaikuttaa esimerkiksi sillä, millaiseen ravintolaan hakeutuu töihin. Myös päivätöitä on tarjolla. Lempisen mukaan päivävuorojen tekijöistä on paikoin jopa pulaa.
Kiire nostetaan usein esille negatiivisena asiana. Lempinen kuitenkin näkee, että kiire voi myös olla positiivinen asia, jos johtaminen on kunnossa. Toiset ihmiset nauttivat työskentelystä tilanteissa, joissa pitää tehdä luovia ratkaisuja paineen alla ja asiakaspalvelun tasosta tinkimättä. Johtamisen ja onnistuneen perehdyttämisen merkitys korostuvatkin kiireessä. Lempisen mukaan työn fyysisyydestä ja kiireestä pyritään aina kertomaan rehellisesti jo rekrytointitilanteessa. Hyvä perehdyttäminen luo työntekijälle tunteen, että hän hallitsee työn myös kiireessä.
Alalla edetään nopeasti, jolloin johtamiseen tarvitaan tukea
Kaikki paneeliin osallistuneet olivat yhtä mieltä siitä, että hyvä johtaminen tulee olemaan yritysten valttikortti kilpailussa hyvistä työntekijöistä. Riippi totesi, että jyvät tullaan erottelemaan akanoista ja huonolla johtamisella ei kisassa pärjää. Myös Veirto ajattelee, että esimiestyöhön, työhyvinvointiin ja henkilöstöön satsaaminen ovat investointeja, joita ei voi välttää, jos haluaa työvoimaa saada.
Ravintola-ala on yksi harvenevista aloista, joille työllistyminen ilman tutkintoa on vielä mahdollista. Alaan pääsee tutustumaan avustavien töiden kautta. Kokin työhön tutkinto kuitenkin yleensä vaaditaan. Jos ala tuntuu omalta, on esimerkiksi oppisopimus tai tutkinnon osien suorittaminen hyvä tapa syventää osaamistaan ja hankkia vaadittava tutkinto.
Oppisopimuskoulutus on myös työnantajalle kannattavaa, sillä koulutuksen myötä työntekijä tuo yritykseen uutta osaamista. Lisäksi työnantajan on mahdollista saada koulutuskorvausta mahdollisesti koulutuksesta aiheutuviin kustannuksiin. Myös palkkatuki helpottaa työntekijän palkkaamista.
Ravintola-ala on myös hyvä paikka suorittaa osatutkintoja esimerkiksi kausitöiden aikana. Opinnot voi myöhemmin lukea osaksi tutkintoa.
Eteneminen uralla on ravintola-alalla usein nopeaa. Riippi toi keskustelussa esille, että koska alalla on töissä paljon nuoria, esihenkilöiltä puuttuu usein substanssiin menevää opintotaustaa johtamisesta. Tuen tarve on siis suurempi ja henkilöstön kouluttaminen tärkeää.
Ravintola-alan ammattilaiset ovat mukana tärkeimmissä hetkissä
Ravintola-alalla otettiin koronan myötä iso harppaus digitaalisuudessa. Kun ennen koronaa ruoan verkkokauppa oli vähäistä, on se nyt yksi keskeinen osa työskentelyä. Uudet työskentelytavat vaativat uutta osaamista. Digitalisaation yleistymisestä huolimatta esimerkiksi tarjoilijan työ ei kuitenkaan ole vaarassa, sillä tarjoilijaa on mahdoton korvata robotiikalla. Veirto toi keskustelussa esille, että jos ruoan tilaa koneelta ja sen tuo pöytään kone, on kyse vain syömisestä. Tärkeä osa ravintolakokemusta jää tällöin puuttumaan.
Lempinen nosti esille myös ravintola-alan ammattilaisten merkityksen ihmiselämän ylä- ja alamäissä. Ammattilaisten taito kohdata ihmiset ilon ja surun keskellä on tärkeää, sillä alalla ollaan mukana juhlissa ja vaikeissa hetkissä, kuten hautajaisissa. Lempisen mukaan sosiaaliset ja emotionaaliset taidot tulevat korostumaan työelämässä muutenkin, sillä näitä taitoja ei voi korvata. Ravintola-ala onkin hänen mielestään upea ala oppia ihmisten kohtaamista.
Teksti: Milla Granlund