Hyppää pääsisältöön
Koronaohjeet Omniassa

Vieraskielisten nuorten ääniä

Blogi | 30.11.2021
”Opettaja, kiitos kun näytät aina uutiset, siksi voimme tiettää mikä tapahtuu Suomessa. Opettaja, kiitos kun olet aina iloinen ja auttaa minua ymmärtämään asioita paremmin. Kiitos opinto-ohjaajalle koska voin hakea uusi koulu ja autat minua kun minulla oli kysymys minun tulevaisuus. Ja kiitos paljon kuraattorille koska sinä ymmärtää minua kun minulla on ongelma ja sinä autat minua. Olen tosi kiitollinen kaikesta ja kaikkille.”
Maailmankartta
Mistä me tulemme? Jokainen nuppineula edustaa MANU-koulutuksen opiskelijaa ja hänen kotimaataan lukuvuonna 2020–2021.

Suomessa asuviin maahanmuuttajanuoriin liittyy erityinen koulutuksellinen tasa-arvokysymys. Vieraskielisen väestönosan kasvaessa haasteeksi on osoittautunut pitkäkestoinen nuorten syrjäytymiskehitys eli koulutusten ja työelämän ulkopuolelle jääminen. Kotoutumisvaiheessa olevien ja kotoutumisajan ylittäneiden vieraskielisten nuorten elämänhallintataitoja ja opiskeluvalmiuksia tulisi tukea monialaisesti ja yhteisvastuullisesti.

Oppivelvollisuusiän ylittäneistä nuorista merkittävä osa jää vuosittain tyhjän päälle, koska heidän kielitaitonsa ja opiskeluvalmiutensa eivät riitä tutkintokoulutuksiin eivätkä tutkintokoulutuksiin valmistaviin opintoihin valituksi tulemiseen. Väestön moninaistuessa myös koulutuspalveluiden tulee kehittyä. Valtakunnallisten muutosten tuulissa vapaan sivistystyön rooli on kasvanut merkittävästi kotoutumista edistävän koulutuksen järjestäjänä.

Maahanmuuttajanuorten koulutuksessa (MANU) Omniassa opiskellaan suomea suomeksi 21 tuntia viikossa. Kyseisessä vapaan sivistystyön koulutuksessa on vuosina 2013–2021 opiskellut 399 nuorta, jotka ovat jääneet muiden koulutusten ja työelämän ulkopuolelle. Nuorilla ei ole ollut edellytyksiä pärjätä esimerkiksi työvoimapoliittisissa kotoutumiskoulutuksissa, joihin ei kuulu opiskelijahuoltoa ja pätevän opinto-ohjaajan antamaa ohjausta.

MANU-koulutuksen laadusta ja vaikuttavuudesta kertoo se, että vuosittain 95 % opiskelijoista on saanut jatko-opiskelupaikan, työn tai molemmat. Koulutus on kehitetty 17–29-vuotiaille Suomessa pysyvästi asuville nuorille, joita yhdistää tarve oppia suomen kieltä alkeista lähtien. Opetusryhmään kuuluu kaksi suomen kielen opettajaa, kuraattori ja opinto-ohjaaja.

Vieraskielisten nuorten tavoitteellinen suomen kielen opiskelu edellyttää enenevissä määrin suomi toisena kielenä -opetuksen oheen riittävää tuki- ja ohjausresurssia. Yhteisopettajuus ja samanaikaisopetus, psykososiaalinen tuki, arjen samanlaisina toistuvat rutiinit ja kiinnittyminen turvalliseen vertaisryhmään kehittävät nuorten opiskelutaitoja ja psykososiaalisia valmiuksia. Opiskelijat kohdataan yksilöllisesti ja opitaan tuntemaan hyvin, minkä myötä poissaolot ja kurinpito-ongelmat vähenevät.

MANU-koulutuksen kulmakiviä ovat yhteisöllisyys, yhdenvertaisuus, toiminnallisuus, osallisuus sekä traumainformatiivinen työote. Koulutuksessa tuetaan nuoria sosiaalipedagogisin menetelmin. Oman aktiivisuuden, vastuun ja sisäisen motivaation merkitystä korostetaan oppimisen ja kotoutumisen peruspilareina. Koulutuksen suomen kielen opetus on funktionaalista eli kielenkäyttötarpeisiin perustuvaa opetusta, mikä vahvistaa nuorten kykyä suoriutua arjessa, jatko-opinnoissa ja työelämässä.

Vakavasti traumatisoituneitten, esim. kidutettujen, ihmiskaupan uhrien tai entisten lapsisotilaiden elämänhallinta-, kieli- ja opiskelutaitojen ei voida edellyttää kehittyvän samaa tahtia hyvinvoivien opiskelutovereiden kanssa. Kahden samanaikaisen MANU-ryhmän koulutus ehkäisee koulupudokkuutta tehokkaasti. Nuoret voivat siirtyä joustavasti ryhmästä toiseen kielitaidon kehittyessä muuta ryhmää hitaammin tai nopeammin.

Monialainen yhteistyö vapaan sivistystyön arjessa on tullut jäädäkseen, vaikka se maksaakin oppilaitoksille, kunnille ja valtiolle totuttua enemmän. Riittävä resursointi kotoutumista edistävään koulutukseen on yhtäältä välttämätön sijoitus suomalaisen yhteiskunnan tulevaisuuteen, toisaalta pitkän aikavälin säästötoimenpide. Sitran tuoreesta Millä hinnalla? -selvityksestä (7.4.2021) käy ilmi, että pitkäkestoisimmat kustannukset julkiselle vallalle aiheutuvat juuri nuorten syrjäytymisestä. 

Yhteisömuotoisen koulutuksen suojaava ja kotoutumista edistävä voima on ilmeinen. Tästä todistavat Omnian MANU-koulutuksen käyneet opiskelijat.

Henkilökollaasi
Koronapandemia pakotti meidät kaikki koteihin. Ohjattu etäopetus mahdollisti uusia tapoja tulla yhteen ja piristää koulupäiviä. Päivittäinen kokoontuminen verkossa suojasi niin opiskelijoiden kuin työntekijöidenkin mielenterveyttä haastavana ajankohtana.

Opiskelijoiden muistoja ja terveisiä

Lukuvuoden 2020–2021 päättyessä MANU-koulutukseen osallistuneet nuoret kirjoittivat parhaista muistoistaan. Osa kuvaili maailmankatsomuksensa muuttuneen negatiivisesta positiiviseen ja itsetuntonsa vahvistuneen. Nuoret olivat kirjoitushetkellä opiskelleet suomen kieltä 8,5 kuukautta.
 

Olen irakilainen ja minulla on huono muisto koulusta Irakista, mutta kun Manu alkoi ja mä tapasin opettajille he saivat minut ajattelemaan positiivisesti. Heillä on eri opetusmenetelmät. He ovat niin avuliaita ja aktiivisia. Olen todella onnellinen, koska minulla oli tosi hyvä ystäviä Manussa. Meidän ryhmä oli sama kuin perhe. Kun sinulla on jotain ongelmia tai sinulla oli vaikkia oppitunti, sinä sait apua kaikilta kaverilta. Omniassa Manussa meillä oli hauskoja päiviä. Meillä oli myös ihana opinto-ohjaaja. Hän neuvo sinua hakea ammattikoulu tai valitset mitä sä haluat jatkaa opiskella. Mä suosittelen Manu kaikille. Manu on paras.

- Hind Aal-Yaseen, Irak

 

Muistan, että ensimmäinen elokuvapäivä oli 19. helmikuuta. Silloin katsottiin suosittu elokuva. Sen nimi on Kauas pilvet karkaavat. Se on ensimmäinen osa Kaurismäen Suomi-trilogiasta. Elokuva kertoo, millainen Suomi oli laman aikana. Elokuva kertoo, miten pariskunta kohtaa työttömyyden yhdessä ilman työttömyys korvausta.

Päivä oli rentouttava ja kiireetön. Elokuva herätti paljon ajatuksia päässäni. Opin, että Suomessa on myös paljon työttömiä olevia. Opin, että en anna periksi vaikeassa tilanteessa. Opin suomalaista sisua.

Oli ihanaa opiskella suomea katsomalla elokuvaa, koska opiskelin paljon uusia sanoja ja opiskelin, milloin tai missä tilanteissa voin käyttää niitä. Silloin ajattelin, että suomea opiskelu katsomalla elokuvia ehkä on paras tapa opiskella suomea. Minusta katsomalla elokuvia opiskelija käyttää kuulo- ja näköastia samaan aikaan. Lisäksi tärkein minusta on se, että ymmärrän missä tilanteissa ja miten voin käyttää sanoja.

- Fadhli Rabaini, Indonesia

 

Viime vuonna me kävimme Kansallismuseossa muuminäyttelyssä. Se päivä oli hyvä päivä. Minä tykkäsin päivästä. Jokainen oli niin onnellinen. Muumikirjojen tärkeät teemat ovat ystävyys, tasavertaisuus, suvaitsevaisuus ja luonnon kunnioittaminen. Museon sisällä näemme paljon asioita: muumipappa, muumipeikko, nuuskamuikkunen, muumimamma, niiskuneiti, nipsu, hemuli, mörkö ja pikkumyy. Muumit asuvat muumilaaksossa. Se päivä oli mukava päivä luokkatoverini kanssa. Otimme paljon kuvia.

- Phiona Kankiriho, Ruanda

 

Manu koulutuksen opiskelijoita
Manna Brahim Embarec ja Amena Al-Hussein opiskelemassa suomea Kansallismuseon muuminäyttelyssä. Nuoret ystävystyivät MANU-koulutuksessa.

Minä muistan, kun menimme Kauppatorille. Se retki Silakkamarkkinoille oli minun suosikkini. Minä menin opiskelijoiden ja opettajien kansaa. Menimme junalla leppavarasta Helsingin keskustaan ja sitten kävimme torille. Siellä teimme tehtävän ryhmässä, esim. kuinka paljon hinta hedelmä, vihanneksia, kahvia ja pulla. Me otimme ryhmäkuvan. Sitten menimme presidenttitalossa, Oodi kirjastossa ja oppivat kuinka lainata erilaisia kirjoja. Sää oli hyvää. Minä menin kahvilassa Houssamin kansaa kun meillä oli tauko. Me yritimme maistaa kalaa. Se on tosi hyvää ja halpa.

Olen erittäin onnellinen siitä, että tulin Omniaan Manuun ja tapasin niin monia ystäviä ja opettaja. Kiitos paljon kaikiile.

- Bimal Thapa, Nepal

Opiskelijat  katolla
Nauru ja vertaissuhteet luovan motivoivan oppimisympäristön harmaanakin päivänä. Lorik Mehmeti, Kate Bencio, Maija Ratniece ja Mark Alcano Helsingin keskustakirjasto Oodin ylätasanteella.

Minä muistan kun menimme Suomen linnaan. Pidin siitä paikasta paljon, haluaisin mennä uudelleen. Me menimme lautalla. Mä tein paljon kuvia. Kun pääsimme Suomenlinnaan menimme kaupaan ostimme ruokaa ja juomaa. Sitten me kävelimme noin seitsemän kilometriä.

Opimme tuntemaan saaren ja sen ominaisuudet. Me tulimme linnaan. Sitten istuimme lähellä ranta ja söimme siellä ruokaa. Se oli vähän tuule mutta minä tykkään paljon syödä rannalla. Se oli mahtava paikka.

 - Ahlem Mhadhbi, Tunisia

MANU koulutuksen ryhmä

Minä opin hyvin suomea MANU-koulutuksessa. Minä ajattelen, että opettajat olivat tosi hyvä ja esitelevät selkeästi. Opin myös työskennellä erilaisien ihmisien kanssa. Kaikki tulivat eri taustoista ja kaikki haluavat eri asiat tulevaisuuteen. On hyvä, että me opimme ymmärtää kaikille. On tärkeä myös, että opettajat eivät puhuneet englannin kielellä, koska tällä tavoin oli pako puhua suomea. Meidän täytyy olla ajoissa ja tehdä kaikkia kotitehtävät, siksi opin olla järjestelmällinen.

Olen oppinut monia asioita ja näistä asioista on 1 suomen kieli, 2 Sitoutuminen tietyn ajankohtaan, 3 Miten olla rauhallinen, 4 Olen oppinut työskentelemään eri kansallisuuksien kanssa… Hyvä asia koulussa on, että se kunnioittaa kaikkia oppilaita eikä siinä ole mitään eroa.

- anonyymi

 

”Manu-koulussa on ollut erittäin positiivinen vaikutus elämääni. Olen oppinut paljon ja kypsynyt. En halua uusien opiskelijoiden tulevan Manuun, koska haluan pysyä kanssanne. Kaikki on ollut erittäin hyvää. Toivon että minun uusi koulussa jatkossa on yhtä hyvä kuin Manu.”

 

Teksti ja kuvat: Vaula Paunila

 

Takaisin ylös
Tagit:
Oppia ja iloa
Kansainvälisyys
Monikulttuurisuus
Osallisuus