Hyppää pääsisältöön

Lähiesimiestyön ammattitutkinto hyödytti koko leikkaussalin henkilöstöä

Blogi | 02.09.2021
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirillä viiden vuoden ajan työskennellyt instrumenttisairaanhoitaja Mitra Keramat täydensi koulutustaan Omniassa. Sosiaali- ja terveydenhuoltoalalle suunnattu lähiesimiestyön koulutus antoi Keramatille itsevarmuutta ja vaaditun osaamisen toimia apulaisosastonhoitajana.
""

HUSin palveluksessa työskentelevä instrumenttisairaanhoitaja Mitra Keramat työskentelee Peijaksen sairaalan anestesia- ja leikkausosaston apulaisosastonhoitajana. Esimiestyöstä hänellä ei kuitenkaan ollut aiempaa kokemusta tai koulutusta tehtävään, joten Omnian täydennyskoulutus oli hyvä tapa kehittää ammattitaitoa.

HUS on Suomen suurin sairaanhoitopiiri, joka vastaa joistakin valtakunnallisesti keskitetyistä erityistason erikoissairaanhoidon palveluista koko maassa. Keramatin osastolla Peijaksen sairaalassa on yhdeksän leikkaussalia. Osastolla tehdään tekonivelleikkauksia, vaativia urologisia toimenpiteitä sekä vaativia tekonivelten uusintaleikkauksia. Lisäksi päivittäiseen työhön osastolla kuuluvat traumaleikkaukset.

Sairaanhoitajana Keramat työskentelee ortopedian ja urologian leikkaussairaanhoitajana sekä heräämösairaanhoitajana. Leikkausosaston vt. apulaisosastonhoitajan tehtävän myötä hänen työhönsä kuuluu työvuorosuunnittelu, ortopedisten ja urologisten instrumenttien tilaaminen sekä huollon järjestäminen. Keramat on omalla työpanoksellaan vastuussa siitä, että osastolla on saatavilla vaadittavat hoitotarvikkeet ja hän onkin jatkuvasti yhteydessä edustajiin ja tavarantoimittajiin.

Lisäksi Keramat on vastuussa uusien työntekijöiden ja opiskelijoiden perehdytysten onnistumisesta ja kirjaa ylös henkilökunnan käymät pakolliset koulutukset. Aivan pienestä vastuusta ei siis ole kyse. 

Koulutuksesta työkalut haastaviin tilanteisiin ja hyötyä koko osastolle

Keramat hakeutui Omniaan sosiaali- ja terveysalan esimiestyön koulutukseen saadakseen varmuutta toimia haastavissa tilanteissa.

Keramatin työpaikkaohjaajana toimi apulaisosastonhoitaja Taina Fagerlund, jonka työtehtävät vastaavat Keramatin vastuualuetta. Hän on työskennellyt Peijaksen anestesia- ja leikkausosastolla vuodesta 1990. Fagerlund kuvailee itseään moniosaajaksi, joita osastolla on muutama.

Fagerlund arvostaa kaikenlaista kouluttautumista ja näkee koko osaston hyötyvän apulaisosastonhoitajan suorittamasta lähiesimiestutkinnosta.

"Syventävä koulutus on parasta, kun hoitajalla on jo näkemystä ja kokemusta, mitä AOH:n tehtävä tulee olemaan. Näin oppimisprosessista saa paremmin irti asioita", Fagerlund toteaa. 

"Osaston kannalta on tärkeää, että valitaan hyvät ja tärkeät kehittämiskohteet. Kehittämiskohteiden tulee palvella myös opiskelijaa. Kohteiden valitsemiseen kannattaa panostaa, koska silloin aukeaa paremmin työn merkitys niin itselle kuin osastolle. Aiheen kiinnostavuus nousee, kun jokainen näkee konkreettisesti prosessin etenemisen", hän summaa.

Toimintalähtöisen työvuorosuunnittelun lähtökohta on osaamisen tunnistaminen

Työvuorosuunnittelun kehittäminen oli yksi osa Keramatin opintoja. Peijaksessa työvuorosuunnittelu on toimintalähtöistä. Tämä tarkoittaa sitä, että työvuorosuunnittelun tavoitteena on varmistaa, että työpaikalla ohjataan oikea osaaminen oikeaan aikaan ja paikkaan.

Peijaksessa tullaan siirtymään autonomiseen työvuorosuunnitteluun, jolloin jokainen työntekijä suunnittelee omat työvuoronsa. Esihenkilön vastuulla on tarkistaa suunniteltu lista ennen sen julkaisemista.

Osana esimiestyön koulutusta Keramat on vastannut työvuorosuunnittelusta ja autonomisen työvuorosuunnittelun kouluttamisesta henkilöstölle. Toistaiseksi hän kuitenkin suunnittelee työvuorot alusta alkaen itse, sillä koronan vuoksi henkilöstöä ei ole voitu kouluttaa suunnitellusti. Tilanteen helpottaessa myös koulutuksia päästään jatkamaan.

Työvuorosuunnittelussa Keramatin tulee ottaa henkilökunnan vapaatoiveiden ja pakollisten koulutusten lisäksi huomioon myös osaston päivittäisten tavoitteiden toteutuminen.

"Tehtävänäni on varmistaa yhdessä osastonhoitajan kanssa osaston päivittäisten tavoitteiden saavuttaminen ja henkilökunnan riittävä tukeminen tavoitteiden saavuttamiseksi. Osastomme tavoitteena on, että kaikki leikkaussalimme ovat käytössä ja että henkilökuntamme voi hyvin", Keramat toteaa.

Kehittämiskohteella helpotettiin viikonloppujen työtaakkaa

Yksi osa Keramatin opintoja oli selvittää, kuinka osastolla voitaisiin lisätä henkilökuntaresursseja viikonlopun varallaoloajaksi. Tarve resurssien kasvattamiselle oli suuri, sillä viikonloppuisin kello 9.30–22.00 välillä varalla olleet sairaanhoitajat olivat syksyn 2020 aikana aktiivityössä 94% varallaoloajasta. Varallaoloaikana jouduttiin olemaan jatkuvasti ylitöissä.

Kun tilannetta ryhdyttiin ratkomaan, huomattiin, että osastolla ei ole tarpeeksi työntekijöitä, jotka pystyvät viikonloppuisin päivystämään. Keramat keksi ratkaisuksi kouluttaa osastolla jo valmiiksi työskentelevät lääkintävahtimestarit päivystystoimintaan.

Lääkintävahtimestarien tehtäviin kuului valmiiksi leikkausten avustavia tehtäviä ja leikkaussalien valmistelemista. Keramat suunnitteli yhdessä opetushoitajan, osastonhoitajan ja leikkaussalikoordinaattorin kanssa viikon mittaisen perehdytyssuunnitelman, jossa jokaiselle päivälle määritettiin opittavat asiat. 

Hyvin suunnitellut ohjaustilanteet näkyivät positiivisesti arjessa

Suuri osa Keramatin oppimisesta tapahtui työpaikalla oppisopimuskoulutuksena. Työpaikkaohjaajana toiminut Fagerlund kertoo, että koulutustilanteet työpaikalla hyödyttivät koko työyhteisöä.

"Kaikki ohjaustilanteet olivat hyvin suunniteltuja ja toteutettuja. Niiden järjestämiseen pystyi paremmin antamaan aikaa", Fagerlund toteaa.

Kehittämiskohteiden valitseminen tarkkaan ja aiheisiin paneutuminen näkyi myös muun henkilökunnan toiminnassa.

"Asioita pohdittiin yhdessä, joten aihe kypsyi mielessä ja lopuksi paneutuminen näkyi toteutuksessa. Henkilökunta paneutui keskittyneemmin aiheeseen, kuin normaalisti", Fagerlund kommentoi.

Fagerlund sai itsekin hyötyä työpaikkaohjaajana toimimisesta.

"Ohjaajana toimiminen oli helppoa ja mukavaa, kun päivittäin näki prosessien etenemisen. Haasteiden läpikäyminen oli mutkatonta ja itsellekin opettavaista", hän summaa.

Tutkinto antoi sen mitä pitikin

Opinnoissa Keramat kertoo parasta olleen muiden opiskelijoiden kanssa käydyt keskustelut.

"Keskusteluissa saatiin esiin muiden ihmisten mielipiteet ja näkemykset asioista ja aiheista. Muiden kokemuksista oppii paljon", Keramat toteaa.

Koulutuksesta Keramatin mieleen on jäänyt erityisesti joulukuussa 2020 pidetty lähiopetuspäivä, jossa pohdittiin omaa toimintaa esihenkilönä ja ihmisten erilaisuutta DISC-toimintatyylien valossa sekä käsiteltiin osaamisen kehittämistä, työyhteisötaitoja sekä haastavia tilanteita. Keramat sai koulutuksesta sen mitä toivoi.

"Kaikki lähipäivät olivat mielestäni antoisia ja hyviä. Koulutus antoi minulle lisää itsevarmuutta ja luottamusta omaan toimintaan. Uskon itseeni enemmän kuin aikaisemmin."

Teksti: Milla Granlund

Takaisin ylös
Tagit:
Oppiminen Omniassa
Ammattitaito
Työelämäyhteistyö