Ammattitutkintojärjestelmää kutsutaan myös näyttötutkintojärjestelmäksi tai työelämäntutkintojärjestelmäksi.

---

Työelämälähtöisyys
Näyttötutkintojärjestelmä on opetusalan ja työelämän yhteisesti kehittämä ja arviointi suoritetaan suhteessa työelämästä johdettuihin ammattitaitovaatimuksiin.

Kansainvälinen vertailtavuus
Tutkinto antaa myös muissa EU-maissa kelpoisuuden ammatteihin

Riippumattomuus ammattitaidon hankkimistavasta
Aiemmat opinnot, työkokemus ja harrastukset tuovat ammattipätevyyttä samalla tavoin kuin koulutus.

---

Näyttötutkinto on erityisesti aikuisille suunniteltu tapa suorittaa tutkinto ja osoittaa vaadittava ammattitaito.

Näyttötutkinto koostuu tehtäväkokonaisuuksista, jotka ovat ammattipätevyyden osa-alueita ja jotka voidaan erottaa omiksi kokonaisuuksikseen. Kokonaisuuksia on tutkinnosta riippuen kahdesta kahdeksaan, ja ne suoritetaan tutkintotilaisuuksissa, jotka voivat olla käytännön työtehtäviä, kirjallisia ja suullisia tehtäviä.

Näyttötutkinnossa tutkinnon suorittajan ammatillista osaamista arvioi kolmikantainen arviointiryhmä. Ryhmässä on työnantajien, työntekijöiden ja opetusalan edustus. Ammatti- ja erikoisammattitutkintosuoritukset arvioidaan hyväksytty tai hylätty -periaatteella. Kun kaikki näyttötutkinnon osat on suoritettu hyväksytysti, tutkinnon suorittaja saa virallisen tutkintotodistuksen tutkintotoimikunnalta.

Tutkinnon suorittanut voi anoa oppilaitoksen kautta ammattikirjaa. Siihen merkitään kaikki hyväksytyt tutkinnot, osatutkinnot, muu koulutus ja työsuhteet. Ammattikirja on työntekijälle hyvä väline työnhakutilanteessa, koska kaikki koulutukseen liittyvät suoritukset ja työsuhteet ovat yksissä kansissa.

Näyttötutkinnoissa ei ole määriteltyjä koulutus- ja työkokemusvaatimuksia. Tutkinnon voi suorittaa sekä työelämässä ja koulutuksessa että harrastusten kautta hankittujen tietojen ja taitojen perusteella. Tutkinnot suoritetaan kuitenkin pääsääntöisesti valmistavan koulutuksen yhteydessä.

---

Näyttötutkinnon suorittamisen yhteydessä laaditaan jokaiselle tutkinnon suorittajalle henkilökohtaistamissuunnitelma. Suunnitelmaan kirjataan mitkä tutkinnon osat sekä missä, milloin ja millä tavoin hän ne suorittaa. Henkilökohtaistamissuunnitelmassa huomioidaan tutkinnon suorittajan aikaisemmin hankittu osaaminen ja tehdään suunnitelma tarvittavan ammattitaidon hankkimisesta. Tämä sisältää valmistavasta koulutuksen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen. Näyttötutkinnon suorittaminen perustuu ammatilliseen osaamiseen, joten se on mahdollista jopa ilman valmistavaa koulutusta. Käytännössä valmistavan koulutuksen kesto vaihtelee muutamasta kuukaudesta jopa kahteen vuoteen.

Valmistavaa koulutusta järjestetään oppilaitoksissa omaehtoisena ja työvoimakoulutuksena. Myös oppisopimuskoulutus ja henkilöstökoulutus valmistavat näyttötutkintoihin.

---

Perustutkintoa suorittavan edellytetään hallitsevan alan perustehtävät.

Ammattitutkintoa suorittavan edellytetään hallitsevan tehtävät, jotka vastaavat alan ammattityöntekijän tasoa. Itsenäistä työskentelyä painotetaan. Tutkinto antaa pätevyyden toimia alan ammattityöntekijänä.

Erikoisammattitutkintoa suorittavan edellytetään hallitsevan alan vaativat työtehtävät ja se antaa pätevyyden toimia vaativissa ammattitehtävissä.

---